Verkostot tekevät tuottajan

Musiikin tekijänoikeuksiin liittyvä ongelma
—> soitan entiselle kollegalleni, joka on tehnyt pitkän uran muusikoiden kanssa. 

En löydä tietyn esiintyjän yhteystietoja
—> laitan viestiä tuottajakollegalleni, jonka tiedän tehneen töitä kyseisen esiintyjän kanssa.

Viestintään liittyvä kysymys
—> käännyn toimittajatuttavani puoleen ja pyydän apua.

Talousasiat räjäyttävät pääni
—> anelen kirjanpitotuttavaani konsultoimaan.

Portfolio-esittelyissä nousi esiin verkostot ja niiden merkitys. Ne ovat asia, joka usein unohtuu, kun miettii osaamistaan ja vahvuuksiaan kulttuurituottajana, tai minä tahansa työntekijänä. Verkostot ovat sosiaalista pääomaa, jota kannattaa ylläpitää ja tuoda esiin varsinkin työnhaussa. Jokaiselle on kehittynyt verkostoja harrastusten, opiskeluiden, entisten työpaikkojen ja nykyisten työtehtävien kautta. Harva meistä tekee asioita täysin yksin.

Me Kutu Yamk 2020-vuosimallia olevat opiskelijatkin olemme kokonainen verkosto. Se määrä osaamista, mikä tähän kyseiseen verkostoomme sisältyy, on uskomaton. Verkostomme lonkerot yltävät pienistä paikallisista yhdistyksistä isoihin kansainvälisiin toimijoihin, vapaan kentän tekijöistä kuntatason organisaatioihin. Verkostomme sisältää Suomen kovimpia tuottajia; alalla tehtyjä töitä löytyy yhteensä kymmenien ja kymmenien henkilötyövuosien edestä. 

Verkostot voivat olla sosiaalista pääomaa, mutta ne ovat myös tietoympäristö. Käytännön taidot, byrokratian labyrintit, taloudelliset asiat, markkinoinnin salat; muun muassa kaikkien näiden hallitseminen löytyy tammikuussa 2020 yhteen tuodusta verkostostamme. Ongelma kuin ongelma, olen varma, että jo pelkästää tästä verkostosta sen ratkaisemiseen löytyy tietotaitoa. Ongelmanratkaisukyky nousee aivan uudelle tasolle, kun puhelimesi yhteystiedoista löytyy erilaisia ihmisiä erilaisiin tehtäviin. Jos ongelmaan ei löydy ratkojaa tai tehtävään tekijää suoraan verkostosta, se löytyy vähintään verkoston kautta. Meillä kaikilla on apunamme toistemme osaaminen, mutta myös toistemme verkostot.

Suomalaisen työn yksi erityispiirre tuntuu olevan salailu ja omista ideoista kiinni pitäminen, pelko ideavarkaille ja aitojen rakentaminen oman työn ympärille. Tällainen ei kuitenkaan sovellu verkostotyöskentelyyn. Verkostot ovat kaksisuuntaisia katuja. Jotta verkostojen osaamista voi hyödyntää, niille pitää myös tarjota omaa osaamistaan ja olla valmis auttamaan. Verkostojen kautta ei kuitenkaan tarvitse antaa vain ilmaista apua, vaan niiden kautta voi liikkua myös työpaikat, suositukset ja palkalliset tehtävät.  

Verkostot ovat se, mikä tekee ihmisestä tuottajan. Yksittäinen ihminen ei voi osata kaikkea täydellisesti, mutta kun kokoaa ympärilleen osaavia ihmisiä, voi yksittäisellä ihmisellä olla mahdollisuus saada kaikkeen täydellinen osaaja. Tuottajan on tärkeää osata pilkkoa oma työnsä osiin ja pyytää tarvittaessa neuvoa tai apua. 

Yksi merkittävin syyni hakeutua opiskelemaan kulttuurituottajaksi, oli verkostojeni kasvattaminen. Tiesin, että luennoilla saatavan tiedon lisäksi, voin imeä tietoa myös tulevilta opiskeluystäviltäni. Varsinkin kasvukeskusten ulkopuolelle työskennellessä tuntee olonsa yksinäiseksi. Muun muassa siksi olen onnellinen, että olen osa Kutu Yamk 2020 -verkostoa. Toivottavasti pystymme pitämään verkostomme elinvoimaisena ja aktiivisena myös opintojen jälkeen!

Lähteet:
Korhonen, Vesa, Työn ja oppimisen verkostot - näkökulmia sosiaalisen pääoman kehkeytymiseen, 2005, teoksessa E. Poikela (toim.) Oppiminen ja sosiaalinen pääoma. Tampere: Tampere University, Press. 201– 222.

Jokisaari, Markku, Työelämään siirtyminen. Vuorovaikutusta tavoitteellisen toiminnan, sosiaalisen pääoman ja työelämän välillä, 2002, teoksessa: Katariina Salmela-Aro & Jari-Erik Nurmi (toim.): Mikä meitä liikuttaa: Modernin motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus, 67–81.