MESH 11.11.2020 Culture, Future, Technology - mietteitä moninaisuudesta

Järjestimme Kulttuurituottaja YAMK -opiskelijoiden kanssa MESH - Culture, Future, Technology seminaarin keskiviikkona 11.11.2020, joka streamattiin HAM:n tiloista. Kiitos yhdelle ryhmäläisellemme HAM:n tilan hankkimisesta. Kutsuimme mukaan eri alojen asiantuntijoita pitämään puheenvuoroja ja työpajoja, myös kulttuurialan ulkopuolelta.

Tavoitteena oli järjestää verkostoitumistapahtuma eri alan osaajille ja luoda tila, jossa asiantuntijat voivat kohdata, ja tavata myös ehkä täysin uusia osaajia, joita ei muuten omassa työelämässä tai verkostoissaan helposti kohtaisi. Pelillisyys johdatteli yläteemana ja monialaisuus johtaa usein innovaatioihin. COVID-19 teki kuitenkin osansa, ja toteutimme virtuaalisen verkostoitumistapahtuman, ilman osallistujien live-kontakteja tai HAM:n taidekierrosta. Tapahtuma yhdisti kuitenkin päivän aikana kulttuurialan, tieteen ja teknologian ammmattilaisia keskustelemaan ja ideoimaan yhteistä tulevaisuutta ja viimeistään paneelikeskustelussa lähti sokka irti.

Mutta miksi kirjoitan MESH:istä? En tällä kertaa sen takia, että kertoisin, miten hyvin päivä sujui ulospäin h-hetkellä kaikesta huolimatta tai reflektoida kehityskohtia yksityiskohtaisemmin, ne käydään läpi vielä sisäisessä palautesessiossa joulukuussa. Haluaisin kuitenkin reflektoida yhtä asiaa tuotannon suhteen, kokonaisuuden kannalta ja myös tulevaisuutta ajatellen sekä ylipäänsä asiantuntijaseminaarin järjestämistä koskien Suomessa vuonna 2020. Tässä ensin MESH 2020 ohjelma muistin virkistämiseksi, olin osana sisältö-tiimiä:

9.50-10.00 Tapahtuman avaus
Katri Kaalikoski (koulutuspäällikkö, Humanistinen Ammattikorkeakoulu) 

10.00-10.25 Future – a land to be explored, and a land to be built
Otto Tähkäpää (Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuusasiantuntija & Tulevaisuuskoulun toiminnanjohtaja) 

10.30-10.50 Art for Landscapes
Bek Berger (Artist and Artistic Director of the New Theatre Institute of Latvia) 

10.55-11.20 Game industry in Finland – thoughts about the future
KooPee Hiltunen (Director, Neogames Finland Association) 

11.25-11.50 Elokuva- ja TV-alan tulevaisuuden näkymät
Riku Riihilahti (Head of Sales, Yellow Film & TV Oy) 

11.50-12.50 Lounastauko    

13.00-15.05 Työpajat  

Valitse ilmoittautumisen yhteydessä ne työpajat, joihin haluat osallistua. Kolme työpajaa käynnistyy klo 13, kaksi klo 14. Osa työpajoista järjestetään suomeksi, osa englanniksi 

• 13.00-14.00 Organisational practice, symbolism & imagination 
  Marcin Poprawski (HUMAK lecturer, PhD)
  Työpaja pidetään englanniksi, kesto 60 min 
• 13.00-14.00  Norms and games – present and possible future 
  Malin Gustavsson (CEO, Ekvalita) & Jana Pejoska (Researcher CICERO Learning research group, University of Helsinki) 
  Työpaja pidetään englanniksi, kesto 60 min 
• 13.00-14.30 You are live – Switcher Studio 
  Kari Keuru (Projektipäällikkö Virtalähde -digitaalisessa tapahtumatuotannossa, projektipäällikkö ja lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu)
  Työpaja pidetään englanniksi, kesto 90 min 

• 14.05-15.05 How to use Diversity & Inclusion as a tool to grow and innovate?
  Priyanka Banerjee (Diversity & Inclusion Coach, Co-founder BusinessWiz Oy)Työpaja pidetään englanniksi, kesto 60 min
• 14.05-15.05 Tulevaisuuden ennakointi kulttuuriorganisaatioiden strategiatyössä 
  Pasi Toivanen (FM, Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtori)
  Työpaja pidetään suomeksi, kesto 60 min 

15.05-15.10 Tauko 

15.10-15.30 Art – Radical transition strategy
Antti Majava (taiteilija, väitöskirjatutkija, BIOS-tutkimusyksikkö, Mustarinda-seura) 

15.35-16.35 Paneelikeskustelu MESH – Culture, Future, Technology
Paneelikeskustelu käydään englanniksi ja sen vetää Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Marcin Poprawski. Panelisteina Otto Tähkäpää, Bek Berger, Riku Riihilahti, Antti Majava ja Priyanka Banerjee.

Ohjelmaan liittyen reflektoin tapahtuman moninaisuutta tässä blogissa.

Markkinoin tapahtumaa omalla Facebook -sivulla marraskuun alussa ja sain kommentin, josta en kuitenkaan ollut yllättynyt:

”Miltei all male panel ja niin valkoinen. Miten en jaksa enää edes yllättyä? Kuuluvatko kulttuuri, tulevaisuus ja teknologia vain tietylle ihmisryhmälle?”

Tämä lause saattaa nyt triggeröidä sinua lukijana, jos olet esimeriksi juuri valkoinen. Tai sitten saatat vain ohittaa kommentin, koska some-kommentointi tulee nyt ylipäänsä korvista ja on kiire ja töitäkin tehtävänä. Tai ajatella, että no, olihan meillä onneksi kuitenkin naisiakin puhumassa (key note, paneeli ja työpajoissa), kahdessa työpajassa käsiteltiin juuri moninaisuuden teemaa, tai että no, jokaisella nyt on oikeus mielipiteeseensä. Seminaari oli myös ”vain” osa opintoja. Tai sitten miettiä, että niin aivan totta.. Jokaisella julkisella tapahtumajärjestäjllä on vastuu ottaa tuotannossa huomioon tasa-arvo ja yhteiskunnan moninaisuus. Ei saisi enää tulla lipsahduksia, koska julkisen tapahtuman markkinoinnissa nämä asiat tuleva kirkkaana esille ja kertovat sen tekijöistä.

Jos tuntuu vaikealta ylipäänsä hahmottaa aihepiiri, että mistä kaikesta oikein on kyse, niin esimerkiksi Kulttuuria Kaikille -sivuilta löytyy paljon materiaalia, esimerkiksi http://www.kulttuuriakaikille.fi/moninaisuus_kuinka_edistaa_moninaisuuden_huomioimista

En halua ottaa besservisserin roolia tai paasata asioista, koska ensinnäkään minulla ei ole siihen oikeutta ja rehellisesti sanoen tuntuu myös hieman tukalalta kirjoittaakaan tästä aiheesta. Mutta jotenkin haluaisin tuoda nämä reflektoimani asiat esille, koska koen, että se on tärkeää. Itsekin harjoittelen aiheen huomoimista paremmin joka päivä ja tiedän toimintani vajavaisuuden monessa kohtaa, olen ko. teeman kanssa tekemisissä Humakin ulkopuolella ja seuraan myös yhteiskunnan keskustelua aiheesta. Tutkin aihetta myös tulevassa opinnäytetyössäni. Kuitenkin jo se, että tiedostaa, on askel eteenpäin. Sekin on hyvä tiedostaa.

Nämä ovat myös haastavia asioita, ihan lähtöisin siitä, kuka puhuu ja kenenkin äänellä. Huomioitavaa on kuitenkin mielestäni, että tämäkin on enemmistön etuoikeus, enemmistö voi puhua moninaisuusasioista helposti sen enempää niitä kohtaamatta arjessaan, ihmetellä, ottaa kantaa, ”auttaa” ja pohtia, mutta vähemmistöön kuuluvat elävät ko. asiaa ja rakenteellista syrjintää läpi joka päivä (ehkä nimi on ei-kantasuomalainen, ulkonäkö ”maahanmuuttaja” ja on vaikeampaa saada töitä ylipäänsä tai asuntoa, ehkä äidinkieli ei ole suomi ja esim. taiteen avustukset tai vaikka viranomaisohjeet eivät saavuta ko. vähemmistökielen edustajaa, ehkä jo kouluajoista lähtien ei ole kannustettu esim. taiteen alalle lainkaan, koska se kuuluu vain toisille ja itselle lähihoitajan tai bussikuskin ura olisi suositeltu, ehkä henkilöllä on fyysisesti jokin vamma, jota yhteiskunta ei osaa ottaa huomioon, esimerkiksi vanhan rakennuksen teatterin backstagelle on hankala mennä ja löytyy vain pieni saniteettitila. Ehkä kyseessä on moniperustaista syrjintää, useampaan eri vähemmistöryhmään kuuluvalla). Ehkä saat kiinni, mitä ajan takaa? 

Kulttuurituottaja vuonna 2020 voi kantaa oman vastuun moninaisuuden huomioimisessa - teoilla. Miten luoda moninaista representaatiota yhteiskunnan näkyvissä toimijoissa?

Olin itse samaa mieltä saamani kommentin kirjoittajan kanssa. Laitoin hänelle yksityisviestin ja keskustelimme asian läpi. Hän pyysi myös vastuullisen opettajani sähköpostiosoitteen. En tiedä laittoiko hän koskaan viestiä Humakiin, mutta sanoi, että voisi laittaa. Kerroin hänelle, että olin yrittänyt tuoda moninaisuus -näkökulmaa enemmän esille ohjelmaan omilla tiedusteluillani, mutta en ollut mm. ajoissa tavoittanut puhujaa Norjan Nordic Black Theatresta, tai tavoittanut Suomesta muutamaa tahoa, mm. Yksittäistapaus/Tuffifilms, ennenkuin osa puhujista oli jo lyöty lukkoon. Toisaalta pitikin myös samalla lyödä puhujat nopeasti lukkoon, koska aikataulu oli tiukka ja etänä työskentely toi omat haasteensa. Kommentin esittäjä sanoi, että häntä itse asiassa riitti jo rauhoittamaan se tieto, että oli yritetty tehdä seminaarista moninaisempi, eli tiedostettu nämä asiat. Kerroin kommentin esittäjälle myös, että koen, että sain muutamasta opiskelijakollegastani reflektointipintaa tälle aiheelle, mutta samalla seminaaria suunniteltaessa tajusin, miten pimennossa moninaisuusasiat ovat kuitenkin vielä usein. Sanon tämän nyt kritisoimatta sen enempää, vain havainnoiden, tarkoituksenani ainoastaan herättää syvemmin aihepiirin äärelle, tai keskustelua, ihan jokapäiväiseen kulttuurituottajan työhön.

Useamman MESH:n 2020 suunnittelijoista sekä kulttuurialan toimijoista ylipäänsä pitäisi ottaa nämä asiat vakavammin, ja luonnollisesti, huomioon, aina kun voi. Myös jo avauspuheenvuorossa olisi mielestäni voinut painokkaammin mainita jotain diversiteetin tuoman potentiaalin ja mahdollisuuksien hyödyntämisestä kulttuurituotannonkin alalla. Keskustelu on kuitenkin ollut myös globaalia tähän liittyen.

Se, että moninaisuusasioita ei joudu miettimään itse joka päivä, kertoo etuoikeudesta, joka olisi hyvä tiedostaa.

Keskustelumme jatkui, ja kommentin esille tuoja sanoi, että oli laittanut aiemmin Design Foundation, Suomen Muotoilusäätiö 10-vuotta juhlasaminaarin ohjelmasta palautetta, ja sen palautteen jälkeen ohjelma oli muutettu monimuotoisemmaksi.  Ajattelin, että hienoa, ja samalla mietin, että jos hän ottaa yhteyttä Humakiin ja MESH -ohjelma tehtäisiin vielä uusiksi, se aiheuttaisi lisätöitä sekä MESH -ryhmälle että itselle sen mukana, mitä minulla ei siinä vaiheessa enää ollut. Ristiriitaista. Samalla tajusin, että miksi en vain ajanut näitä asioita vieläkin vahvemmin esille heti alussa ja suunnittelupalavereissa, mutta samalla ymmärsin, että en voi yksin kaikkeen vaikuttaa ja vuoden 2020 MESH on ko. vuosikurssin osaamisen näyte tapahtumanjärjestämisestä, jossa olen mukana yhtenä tekijänä. Uskon, että tämä on myös monen organisaation haaste. Vaikka tietämystä ja osaamista on, miten lähteä yksin painokkaammin viemään moninaisuus -asioita eteenpäin, jos enemmistö ei vielä ajattele asioita joka päiväisissä valinnoissaan. Silti pitäisi viedä.

Sain myös toisen kommentin yhdeltä opiskelijakollegaltani ohjelmaa suunniteltaessa, että ”rasismi ja moninaisuus ovat olleet niin paljon esillä viime aikoina, että eikö se ole jo aika kulunut aihe”. Jäin miettimään, että kuulinko oikein ja voiko joku oikeasti ajatella noin. Vaikka MESHissä olisi ollut yksi puheenvuoro omistettuna ainoastaan moninaisuus -teemalle, se olisi toiminut tässä ajankuvassa täydellisesti, ja kertonut vastuullisista tapahtumanjärjestäjistä. Sen sijaan, että aiheesta kuitenkaan kerrottaisiin varsinaisessa puheenvuorossa, ajatuksena oli alusta alkaen, että moninaisuus -näkökulma rakennettaisiin sisälle ohjelmaan puhujien sekä sen kautta, ketä kutsutaan mukaan osallistumaan. Niin sen niin kuin kuuluisi mennä, palatakseni yllä lainaamaani ensimmäiseen kommenttiin.

Oli myös tärkeää saada jotenkin mukaan ympäristöasiat, ja lähdin selvittelmään myös tätä teemaa. Ympäristöasioihin liittyen sain vinkin tutkija Antti Majavasta puhujana Bios-tutkimusyksiköstä ja hän oli hyvä vaihtoehto viimeiseksi puhujaksi, koska planeetan asioista on myös pakko puhua vuonna 2020.

Ajattelin ja ajattelen, kuten ensimmäisen palaute-kommentin esittäjä, että meillä olisi ollut hyvä tilaisuus kulttuurialan toimijoina ottaa kantaa yhteiskunnan moninaisuus -asioihin jykevämmin julkisessa seminaarissa, asiantuntijuuden sisällä. Varsinkin, kun tehdään oppilaitoksen nimissä tapahtumaa kulttuurialalle, representaatioilla on todellista merkitystä. Se on myös oman etuoikeuden tunnistamista, että miettii näitä asioita. Sain onneksi mukaan moninaisuusasiantuntija, konsultti Priyanka Banerjeen, joka tuli pitämään työpajan moninaisuuden ja inkluusion eduista työelämässä ja Ekvalitan, jonka toiminnanjohtaja Malin Gustavsson kertoi, että he voivat vetää herättelevän työpajan yliopistolla toimivan tutkija Jana Pejoskan kanssa esimerkiksi juuri stereotypioista, ja etuoikeuksista, mitkä ovat läsnä myös pelillisyydessä. Kysyin myös Priyankalta hänen mahdollisuuttaan osallistua paneeliin livenä ja hankin hänelle tilan työpajan pitämiselle läheltä HAM:ia, jotta ehdin saattaa hänet ajoissa paneelikeskusteluun mukaan. Jos en olisi tehnyt tätä, olisin henkilökohtaisesti kokenut, että epäonnistuin. Silloin paneelikeskustelu olisi ollut lähes all male panel ja täysin valkoinen. Toisaalta koin myös, rehellisesti sanoen, että en voinut henkilökohtaisesti markkinoida seminaaria täysillä omissa kanavissani, koska en onnistunut luomaan siihen monimuotoisempaa ohjelmaa.

Onneksi saimme seminaariin safe place -ohjeet mukaan, mikä oli todella hieno juttu. Myös tällaisilla pienillä teoilla voi näyttää ulospäin, että on tietoinen asioista ja vallitsevasta yhteiskunnankin keskustelusta. Selvitimme työryhmässä myös tallenteen tekstitys -mahdollisuutta ja tulkkausta jo itse seminaariin. Budjetti tuli kuitenkin vastaan. Ainakin yksi puhujista kertoi oma-aloitteisesti oman vuoronsa alussa, minkä näköinen hän on ja mitä hänellä on päällään, jos seuraamassa oli näkövammaisia osallistuja. Hieno ja asiantunteva aloite! MESH:in nettisivut olivat myös suomen lisäksi englanniksi ja tapahtuman juontaja ryhmästämme juonsi myös hienosti englanniksi. Paneelin vetäjä kaipaili markkinointimateriaalia englanniksi matkan varrella, joten tähän kannattanee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota, että on tarpeeksi aikaa kääntää ja tarpeeksi tekijöitä. Englanti on vain yksi kieli, mutta jostain voi aloittaa. 

Oikeastaan nyt tuntuu vaikealta edes summata yhteen blogikirjoitukseen tätä laajaa aihetta, enkä varmaankaan ottanut edes kaikkea aiheeseen liittyvää huomioon, mutta kyse on etuoikeuksista, tiedostamisesta, rakenteellisesta syrjinnästä ja rasismista ja asioille jotain tekemisestä. Jokainen voi ainakin aloittaa tiedon hausta ja asian pohdinnalla siitä, miten itse voi omassa työssään moninaisuus -asioihin vaikuttaa, tai tuoda aihetta esiin. Jokainen voi. Se on myös jokaisen etuoikeutetun velvollisuus. Tästä aiheesta oli myös todella vaikea kirjoittaa, mutta halusin sen tehdä. Toivon, että tämä kirjoitus herättää kuitenkin enemmän positiivisia ahaa-ajatuksia, vaikka onkin haastava aihe, ensi kerralla sitten nämä asiat vain alusta asti enemmän huomioon MESH 2021 suunnitteluryhmälle – toivottavasti myös ilman COVID-19 maustetta! 

--Marjo-Sisko Lindstedt (Kulttuurituottaja, Humak, YAMK)

Photo: From keynote speech by Yacine Samb, Growth Marketing Manager and Diversity, Equity & Inclusion, Google, Northern Europe. Webinar on technology and innovation for gender equality, organised by Ministry of Foreign Affairs in Finland and Generation Equality Forum, 24.11.2020.

LÄHTEET:

Yhteiskunnan keskustelu

Kulttuuria Kaikille tietopankki: 
http://www.kulttuuriakaikille.fi/moninaisuus_kuinka_edistaa_moninaisuuden_huomioimista

MESH 11.11.2020 ohjelma ja työpajojen ohjelma:
http://mesh.humak.fi/tyopajat/ 

Webinar on technology and innovation for gender equality, organised by Ministry of Foreign Affairs in Finland and Generation Equality Forum, 24.11.2020.