Kohti MESHiä ja uusia urapolkuja

 

Uusien saappaiden jäljillä

Tapahtuman lähestyessä, on ollut mukava huomata kuinka toisilleen lähes tuntemattomat ihmiset ovat aktivoituneet, ja poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta hoitaneet esimerkillisesti oman tonttinsa. Itselleni omia haasteita tapahtumaan keskittymisessä ovat luoneet jatkuva työnhaun aiheuttama stressi, epätietoisuus tulevaisuudesta ja sairastelu. Jo tässä kohtaa haluan kiittää kaikkia jatkuvista tsempeistänne, muikkareista, kehitysehdotuksista ja tuestanne. 

Tämä vuosi on monille haastava, ja tiedän että korona on kurittanut osaa kollegoistani vielä isommalla ruoskalla kuin itseäni. Somekanavissa vilisee konkurssiuutisia, syvää ahdinkoa ja surua pursuavia postauksia. Pahimmissa uhkakuvissa tilanne normalisoituu vasta v. 2025 liepeillä. 

Taitaa olla aika tottua uuteen normaaliin. Sopeutua ja etsiä uudet saappaat jalkaan. Itselläni ei ole vielä hajuakaan, minne tie vie ja minkälaisessa maastossa saappaissa kuljetaan. Varmaa on kuitenkin se, että vanha CV lentää roskikseen, se jossa painotin erinomaista ja vuorovaikutustaitoista kohtaamisosaamistani. Kevään jälkeen katosivat kaikki yritystapahtumien juontokeikat, kauppakeskuspromootiokiertueet, isot tuotannot ja messukeikat. Tuottajat jäivät kertaheitolla tyhjänpäälle ja työttömiksi.

Huomaan että kilpajuoksu on jo alkanut. Kuka ehtii ensin kehittyä parhaaksi ja itseään parhaiten markkinoivaksi some- ja virtuaalitapahtumaosaajaksi. Maaliviivalla nähdään, mutta hoidetaan tämä MESH nyt ensin kunnialla kotiin.

Tapahtumateollisuus ry - uutta edunvalvontaa tapahtuma-alalle

Koronakausi rajoitteineen sekoitti kulttuurialan työnteon ja herätti toimijoita puuttumaan ripeästi tapahtumatuotantojen uudelleenjärjestelyyn ja samalla pohtimaan koko toimintakentän puutteita ja kehitystarpeita. Kaikkien eri tapahtumatuottajien asioita ajamaan on kesäkuussa perustettu uusi edunvalvontayhdistys Tapahtumateollisuus ry, jonka jäseniksi pääsevät tapahtumia järjestävät yhteisöt. Tapahtumateollisuus ry toimii koko tapahtumatoimialan yhteisenä edunvalvojana, vaikuttajana ja puolestapuhujana.

Yhdistys on ensitöinään tilannut Turun yliopiston kauppakorkeakoululta kaksiosaisen raportin, jonka ensimmäiseksi julkaistussa osassa selvitetään laajan toimialan kuvaa ja syyskuussa luvatussa toisessa osassa tuodaan esiin näihin liittyviä talouden tunnuslukuja. Tavoitteena on nostaa tapahtumateollisuus esille omana toimialanaan, jotta tapahtuma-alan talousluvut ja vaikutukset saadaan kootusti esille ja sitä kautta päästään kehittämään koko toimikenttää. Nyt eri tapahtumat ovat eri toimialaluokitusten alla, eikä tapahtumatuotannon kokonaisvaikutusta päästä vertailemaan muihin teollisuuden toimialoihin. Tapahtumateollisuus ry on itse koonnut tapahtuma-alan liiketoimintamuotoihin perustuvan toimialalistauksen, mikä antaa hyvän kuvan laajasta alasta, järjestäjistä aina erilaisiin alihankintaverkostoihin.

Koronapandemia vauhditti Tapahtumateollisuus ry:n perustamista. Yhdistys tuo raportissaan esille myös selvityksensä pandemian vaikutuksista kevätkauden tapahtumatoimintaan. Epidemian mukana seuranneita aluehallintoviraston rajoituksia noudattaessa tapahtumia on pyritty siirtämään, jouduttu perumaan ja sulkemaan kokonaisia tapahtumatiloja kävijöiltä. Hankala tilanne on erityisesti pienillä mikroyrityksillä, alihankintaketjun jonkin erityiaslan ammattilaisilla. Vaarana on niiden toiminnan loppuminen ja tietyn alan ammattitaidon menetys. Yhdistystyö on käynnistynyt vauhdikkaasti ja sillä pyritään vaikuttamaan myös valtion budjettineuvotteluihin toimialan pinnalla pitämiseksi.

Tapahtuma-alan ongelmien ja tapahtumien vaikutusten sekä koko laajan tuotantojoukon esille tuomiseksi Tapahtumateollisuus ry järjestää mielenilmauksen. Ilman tapahtumia ei tapahdu mitään - mielenilmaus tapahtumien puolesta on tiistaina 8. syyskuuta 2020 klo 12.00 – 15.00 Helsingissä ja kutsuu mukaan kaikki tapahtuma-alan toimijat istumaan hiljaa Kansalaistorille – turvavälit muistaen ja koronakauden ohjeistuksia muutenkin noudattaen. Saman aikaisesti rajoitetumpi joukko kokoontuu Eduskuntatalon portailla, jossa koko toimialan puolesta pitävät puheenvuoronsa edustajat messu-, urheilu-, viihde-, taide- ja hengellisistä tapahtumista sekä artistien ja työntekijöiden omat edustajat. Samalla yhdistys toimittaa valmistelemansa Tapahtuma-alan tukiesityksen elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Tilaisuutta voi seurata verkossa FaceBook-tapahtumana ja mahdollisesti muutenkin striimattuna.

Jos joku blogin seuraajista pääsee mielenilmaukseen paikanpäälle, pyydän laittamaan kommentteihin kuvia ja tunnelmia tapautumasta! Katson itse striimistä ketä tuttuja paikanpäällä näkyy.

Syksyn käynnistyessä on käynnisteltävänä myös oma tapahtuma-aktiivisuus. Omat kesätapahtumani ovat olleet todella rajalliset. Suoritin verkkokursseja, tapasin pientä joukkoa ihmisiä ja pysyttelin erossa joukkotapahtumista. Huomaan tarvitsevani totuttelua palautuessa ihmisten ilmoille. Kun kesänäyttelyn viimeisenä päivänä kiersin tuntemattomassa joukossa katsomassa taideteoksia, huomasin välillä kammonneeni likelle tulevia kanssakatsojia. En ole ihan varma johtuiko kammo koronasta vai tottumattomuudesta ihmisjoukkoihin. Haluan luottaa, että kanssaihmiset kantavat vastuussa ja seuraavat annettuja suojaohjeita. Jotta näin, on vain patisteltava itsensä taas väkijoukkoihin ja siedättäytyä siihen.

Johanna Pihlajamaa

Viitteet:

Tapahtumateollisuus ry:n toimialaraportti 1/2
https://www.tapahtumateollisuus.fi/wp-content/uploads/2020/07/Tapahtumateollisuuden-toimialaraportti-2020-osa-1.pdf

Mielenilmaus:
https://www.facebook.com/events/321751162274509/

Korona kurittaa kuntataloutta - miten käy kuntien kulttuuritoiminnalle?

Yle uutisoi jo varhain keväällä koronan tyrmäävistä vaikutuksista kuntatalouteen. Epidemia on rokottanut kuntien taloutta rankasti verotulojen laskiessa ja terveydenhuollon menojen kasvaessa. Monet kunnat ovat painiskelleet tiukassa talouskurimuksessa jo ennen epidemiaa.

Korona ja tiukentunut taloustilanne näkyvät myös kuntien kulttuuritoiminnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toukokuussa kunnille toteuttaman verkkokyselyn tulosten mukaan kuntien kulttuuritoiminta on heikentynyt koronan aikana monin tavoin vaikuttaen kuntalaisten hyvinvointiin, kuntien elinvoimaan ja matkailuun sekä yrittäjien toimeentuloon. Osassa kuntia kulttuuripalveluiden keskeytyminen vaikutti erityisesti riskiryhmiin, jotka käyttävät paljon yleisiä kulttuuripalveluita.
Samaan aikaan korona vahvisti digitaalisten kulttuuripalveluiden tarjontaa kunnissa. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan pystyneet tarjoamaan korvaavia palveluita esimerkiksi yksiköiden sulkemisen ja työn keskeytymisen vuoksi.
Kuntien kulttuuritoiminnan muutokset vaikuttavat suoraan myös taiteen ja kulttuurin tekijöihin. OPM:n kyselyn tulosten mukaan kunnista 29 % oli kyselyhetkellä antanut vuokrahelpotuksia kulttuuri- ja taidetoimijoille ja 32 % oli antanut avustuksia tilanteen helpottamiseksi. Vain kuusi prosenttia kunnista ilmoitti perineensä avustuksia takaisin. Henkilöstön kohdalla tilanteeseen oli reagoitu eri tavoin: kunnista 21 % oli lomauttanut tai keskeyttänyt palkanmaksun kulttuuritoiminnan henkilöstön osalta. Muihin tehtäviin oli kulttuuritoiminnan henkilöstöä siirtänyt 29 %.

Photo by Micheile Henderson on Unsplash

Uusi normaali?

Kuntien tuki taidelaitoksille ja paikallisille kulttuuritoimijoille on erityisen tärkeää poikkeusaikana, jotta palvelut ja toimintaedellytykset voidaan turvata myös jatkossa. OPM:n kyselyyn vastanneet esittivät huolta kuntien taloustilanteen vaikutuksista kuntien kulttuuritoimintaan. Vaikutuksia oli jo osin nähtävissä henkilöstön palkkaukseen sekä kulttuuri- ja taidetoimijoiden avustuksiin, mikä voi heijastua erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden toimintaedellytyksiin.
Kulttuuripalvelujen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Paikallisesti ja alueellisesti tehtävää toteutetaan kuitenkin hyvin erilaisin resurssein. Kun jaettavana on vain niukkuutta ja vaakakupissa painavat samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluiden, perusopetuksen ja kaupunki-infran kustannukset tai kouluinvestoinnit, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut voivat näyttäytyä helppoina säästökohteina. Kuntavaalien alla on hyvä haastaa oman kunnan luottamushenkilöitä keskustelemaan kulttuurin merkityksestä.
Joissakin kunnissa on jo tehty kulttuuriin pitkälle eteenpäin kohdentuvia säästösuunnitelmia, esimerkkinä Kouvola, jossa on kaavailtu mittavia leikkauksia orkesterien, musiikkioppilaitoksen ja teatterien avustuksiin.
Ilahduttavaa on, että valtio tukee koronan runtelemaa kulttuurikenttää. Valtionosuuksilla rahoitetaan myös kuntien kulttuuritoimintaa. Yle kertoo, että Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa varattavaksi taiteen ja kulttuurin määrärahoihin 594 miljoonaa euroa, joka on peräti 109 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Summa sisältää mm. 5,5 miljoonan euron lisämäärärahan kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Uutisen mukaan on tosin vielä avoinna, miten kurotaan umpeen veikkaustulojen romahtamisesta aiheutunut 60 miljoonan lovi kulttuurin rahoituksessa.
Miten koronan vaikutukset näkyvät sinun kotikuntasi kaikille avoimessa kulttuuritoiminnassa ja tulevan vuoden talousarviosuunnittelussa?
Erika Honkanen, kulttuurikoordinaattori ja kulttuurituotannon YAMK-opiskelija.
Lue lisää:
Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla: Raportti kyselyn vastauksista
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta

On aika katsoa lähelle ja etsiä mahdollisuuksia

 

”Paluuta entiseen normaaliin ei ole.”

Kommentin esittää tulevaisuudentutkija Ilkka Halava Kulttuuritoimituksen blogissa, Sirpa Pääkkösen blogitekstissä 16.8.20.

Sama pohdinta lienee monen muunkin mielessä koronan toisen aallon muuttuessa uhkasta todellisuudeksi. Onko paluuta entiseen? Jos ei, mikä kaikki muuttuu tulevaisuudessa? Muun muassa lomautukset, konkurssit, tapahtuma-, kulttuuri- ja nuorisoalan ahdinko ja uhkakuvat ovat antaneet esimakua tulevasta.

Siihen mitä ei voi estää, on reagoitava ja sopeuduttava. Halava esittää blogissa tulevaisuudennäkymiksi kansainvälisen kilpailun korostumista, itsensätyöllistämisen nousua ja kulttuuritoimijoiden liittoutumista.

Millainen toiminta pitäisi meidät pinnalla ja tekisi näkyväksi osaamisemme?
Suomalainen sisu ja kekseliäisyys ovat näyttäneet toimivuutensa koronankin aikana, kun esimerkiksi ginistä tunnettu Kyrö Distillery Company vältti keväällä lomautukset alkamalla valmistaa käsidesiä. 

Rajojen sulkeutuessa taide ja kotimaanmatkailu ovat kiinnostaneet suomalaisia. Ilkka Halava mainitsee blogissa suomalaisen innovaation, museokortin, jonka myynnin kuukausiennätys tehtiin heinäkuussa 2020. Keravalle valmistui Jouni Väänäsen ideasta Purkutaide -niminen talo, purkukuntoinen kerrostalo, jonka taiteilijat ovat täyttäneet graffiteilla ja kokeellisella taiteella. Vaativasta prosessista huolimatta lopputulos on sellainen, että yleisöä on riittänyt kesän aikana.

Kuvituskuva. Kuvaaja Steve Johnson palvelusta Pexels

Puumalakin on vetänyt väkeä, sillä näyttelijä Ville Haapasalo on paistanut georgialaisia juustoleipiä kirjaimellisesti hiki hatussa. Vieraillessani kioskilla heinäkuun lopulla, tunnin jonotuksen jälkeen tiskille päästyäni kuulin että leipiä oli paistettu siihen mennessä 16 000 kappaletta. Alun tavoite oli noin 5000 leipää.

Kekseliäät ja rohkeat ideat ja yritykset ovat riskinottoa, mutta voivat kantaa hedelmää. Rohkeat yksilöt pystyvät parhaillaan työllistämään ideallaan useita henkilöitä. Kuinka saisimme kokonaiset toimijat liittoutumaan niin, että lopputulos edesauttaisi kaikkien tilannetta poikkeustilan, tai uuden tulevan normaalin, aikana?

Väinö Linnan sanoin: "ei saa jäädä tuleen makaamaan".

Tapahtuma-ala on kokenut kovia, mutta tästä noustaan vielä!

Olemme eläneet tänä keväänä poikkeuksellisia aikoja. Yhdessä yössä hävisi monelta toimeentulo kokonaan. Mediassa on paljon kirjoitettu ravintola-alan ahdingosta ja matkailubisneksen vaikeuksista, mutta tapahtuma-alaa kohdannutta kriisiä ei ole kovin isosti huomioitu. Ei ainakaan valtion kaavailemien koronatukien osalta. Tapahtuma-ala on kuitenkin yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, kun kokoontumisrajoitukset ovat iskeneet suoraan alan ytimeen. Kokouksia, konferensseja ja muita tilaisuuksia ei ole voitu järjestää ja tämän on vaikuttanut merkittävästi alan toimintaedellytyksiin.

Kaikki meni tai ainakin melkein

Iltalehden lööppi helmikuu 2012

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Mara ry tuo esiin tiedotteessaan, että kongressi- ja tapahtumatoimialan yritykset menettivät huhtikuussa yli 90 % liikevaihdostaan ja henkilöstö on suurelta osin ollut lomautettuna. 

Turun Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä kertoo Evento-lehden blogissa, että heiltä hävisi 200 tapahtumapäivää, joka vaikuttaa laajasti sekä eri tapahtumissa käytettäviin ammattilaisten toimeentuloon että Turun kaupunkiin, sillä esimerkiksi kongressivieraat tuovat paljon tapahtuman ulkopuolista tuloa paikkakunnalle. 

Sama näkyy Helsingissä. Helsingin Sanomien jutussa Helsingin kaupungin omistaman markkinointiyhtiö Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto sanoo, että taloudellinen vaikutus on noin 24 miljoonaa euroa maalis-kesäkuussa toteutumattomista tapahtumista. Kaiken kaikkiaan erilaiset tapaamiset, tapahtumat ja kongressit tuovat Helsinkiin vuodessa arviolta noin 400 miljoonaa euroa.

Erilaisiin tapahtumiin, konsertteihin ja festivaaleihin lippuja välittävän Tiketin toimitusjohtajan Mirva Merimaan mukaan heidän myyntinsä on tippunut 95 % koronan takia. Tiketin liikevaihdosta iso osa tulee normaalisti kesän aikana, jolloin järjestetään isoja festivaaleja, mutta tänä vuonna niitä ei ole. Tapahtuma-alan toipuminen kestää pitkään, jopa vuoteen 2023 asti, sanoo Merimaa Suomen Yrittäjien verkkouutisessa toukokuussa. 

Kesän isot tapahtumat ja festivaalit on peruttu. Provinssirock, Ruisrock, Pori Jazz ja Suomi Areena, Savonlinnan Oopperajuhlat, Seinäjoen Tangomarkkinat, Flow-festivaali, Kuhmon Kamarimusiikki ja Sulkavan suursoudut. Mitään näitä järjestetä tänä vuonna. Flow-festivaalin taiteellinen johtaja on syystäkin kauhuissaan YLEn uutisessa.

”Onhan tämä ihan katastrofi. Korona yllätti. Hyvin harva on osannut tällaiseen varautua. Varmasti tullaan näkemään myös konkursseja. On paljon ihmisiä, joilta työt ovat loppuneet kokonaan."

 Tuomas Kallio, Flow-festivaali

Tapahtuma-alan merkitystä ei ole tunnistettu meillä eikä Euroopassa

Koronan vaikutukset tapahtuma-alaan ovat erittäin isot eivätkä kohdistu vain tapahtumanjärjestäjiin, vaan laajasti erilaisiin niihin liittyviin palveluntarjoajiin, alihankkijoihin ja muihin ammattilaisiin. Silti on niin, että päättäjät ja viranomaiset eivät ole osanneet erilaisia tukitoimenpiteitä ja koronasta selviytymistä pohtiessaan miettiä,  mitä erityistoimenpiteitä alalla tarvitaan. Tämä johtuu varmasti osittain alan pirstaleisuudesta sekä siitä, ettei sitä oikeastaan ole tunnistettu omaksi toimialakseen. 

Näin on myös muualla Euroopassa. Osallistuin 8.4.2020 webinaariin, jossa eurooppalaisten tapahtuma-alan medioiden edustajat kokoontuivat pohtimaan koronan vaikutuksia omassa maassaan. Sivuhuomiona täytyy todeta, että teknisesti kyseinen tapahtuma ei ollut ollenkaan onnistunut. Äänet rätisivät, kaikuivat ja kiersivät, kaikkia puhujia ei saatu linjoille, puhujilla oli muita ääniä päällä ja esimerkiksi saapuvien viestien äänet kuuluivat lähetykseen ja erään puhujan kohdalla aina, kun hän sai puheenvuoron, ääni katosi ja sitten hetken päästä hän huuteli muiden päälle, kun ei kuullut heitä. Moneen kertaan mietin, että nyt kyllä lopetan, kun niin kovasti piti pinnistellä, jotta huomio säilyi asiassa. Asia kuitenkin kiinnosti, joten jatkoin, mutta tässä webinaarissa toteutui niin moni negatiivien asia, joka pitäisi olla kunnossa verkkotapahtumissa ja tarkistaa etukäteen sekä ohjeistaa puhujia. Ärsytti kyllä kovasti, niin paljon, että piti vielä tässäkin purnata. Ja tässä kiteytyi yksi syy, miksi en ole webinaarien iso fani. Tai ainakin niiltä nykyään vaatii huomattavasti enemmän, mutta se on jo ihan toisen tarinan paikka ja siitä Karoliina Pirkkanen bloggasikin tänne juuri pari päivää sitten.

No, mutta takaisin asiaan - lähes kaikki puhujat kertoivat, että tapahtuma- ja kokousalaa ei tunnisteta omaksi toimialakseen eikä ymmärretä sen merkitystä tai sitä miten paljon korona on alan toimijoihin vaikuttanut. Ainoastaan Hollannissa on kohdennettu toimenpiteitä suoraan tapahtuma-alalle. Tämän lisäksi webinaarissa mainittiin Tanska, jossa tapahtuman järjestäjät saavat erityistä tukea. Webinaari on kuunneltavissa täällä (esityskieli englanti) : https://www.eventoplus.com/webinar/ (skrollaa sivua alas, sivulla ovat webinaarit aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan). 

Tapahtuma-ala on kuitenkin myös Suomessa merkittävä työllistäjä ja sen talousvaikutukset ulottuvat laajalle. Kati Kuusisto New Work Agencystä on tutkinut tapahtuma-alaa ja kuvannut tapahtuma-alan ekosysteemin, joka on esitetty alla olevassa kuvassa. Se tuo hiukan konkretiaa siihen, miten isosta ja vaikuttavasta alasta on kyse. Aina ei edes tiedetä  mistä puhutaan, kun puhutaan tapahtumista ja tapahtuma-alasta. Siihen kuuluvat mm. kokoukset, seminaarit ja kongressit, messut, festivaalit ja kulttuuritapahtumat, yritystapahtumat ja urheilutapahtumat. Kaikkiin näihin liittyy vielä erilaisia palveluntarjoajia, kuten tekniikka ja rakenteet, tapahtumapaikat, logistiikka, turvallisuus, markkinointi, catering ja anniskelupalvelut, puhujat ja esiintyjät, somistus. Eikä tässäkään ole vielä kaikki. Tapahtumien takia yleensä matkustetaan ja käytetään kuljetus- ja majoituspalveluita. Vaikutukset ovat siis varsin laajat sekä talouteen että työllisyyteen.

Lähde: Evento 3/2020

Toivoa ei ole menetetty

Vaikka ala on suurissa vaikeuksissa, ei toivoa ole menetetty. HUMAKin lehtori Sanna Pekkinen kirjoittaa samasta webinaarista omassa blogissaan ja toteaa, että tapahtuma-alan median edustajat eivät ole vaipuneet epätoivoon, vaan heistä ja heidän puheistaan välittyy luottamus tulevaisuuteen. Jaan tämä saman näkemyksen itsekin ja se on itse asiassa yhdistävä tekijä lähes kaikille tässä blogissa mainituille tahoille: vahva usko tapahtuma-alan uuteen nousuun ja vielä parempaan huomiseen. Ihmisten halu kohdata ei ole kadonnut minnekään. Ihminen tarvitsee muita ihmisiä ja yhteinen kokemus sitouttaa paremmin. Livetilanteessa vuorovaikutus syntyy helpommin ja haluttu viesti jää mieleen paremmin.

”Varmasti meistä jokainen on kyllästynyt koronakriisin jälkeen live striimeihin.

 Inhimillisen kohtaamisen tarve ei tule poistumaan” 

Laura Aalto, Helsinki Marketing

Samanlaiseen maailmaan tuskin palataan ja tapahtuma-alalla tulee miettiä tarkemmin esimerkiksi, miten tapahtumissa ja niiden järjestämisessä huomioidaan vastuullisuus ja ekologisuus. Myös turvallisuus nousee yhä tärkeämmäksi seikaksi tapahtumissa. Digitaalisuus on monessa mielessä ottanut ison loikan ja jatkossa verkossa varmasti toteutetaan enemmän kokouksia ja tapahtumia. Erityisesti jalansijaa tulevat saamaan hybriditapahtumat, joissa yhdistyvät eri tavoin sekä virtuaalinen että paikan päällä osallistuminen. Tapahtuma-ala muuttaa muotoaan, mutta perustarpeet pysyvät: ihminen tarvitsee ruokaa ja juomaa, turvallisen olon sekä yhteyden muihin ihmisiin.

”Uskon, että koronakriisi tuo myös tapahtuma-alalle uusia ja erilaisia tapoja  toimia.  Mutta vaikka tavat toimia ehkä muuttuvat, ihmisten tarve kohtaamisille ei häviä.  Kun koronakriisi on selätetty, tapahtuma-ala nousee jaloilleen.” 

Päivi Rytsä, Logomo

Yhdessä tästä(kin) selvitään!

Sitähän sanotaan, että ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Niin tässäkin. Tapahtuma-ala on aktivoitunut ja lähestynyt maan päättäjiä ja viranomaisia omilla lausunnoillaan, kannanotoillaan ja ehdotuksillaan. Lisäksi on huomattu tarve sekä tiiviimpään yhteistyöhön että saada oma ääni paremmin kuuluville. Tapahtuma-alalle onkin syntymässä uusi edunvalvontajärjestö Tapahtumateollisuus ry, jonka tavoitteena on saada tapahtuma-ala yhteiskunnallisesti tunnistetuksi. Tällöin on mahdollista paremmin vaikuttaa alan toimintaedellytyksiin ja arvostukseen.  Ainakin valtion lisätalousarviossa on huomioitu kulttuuritapahtumat ja opetus- ja kulttuuriministeriön momentilta myönnetään 9,6 miljoonalla eurolla avustuksia koronan takia peruuntuneiden tai ennakoitua pienempinä toteutuvien kulttuuritapahtumien tukemiseen. Jää nähtäväksi, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta jotakin helpotusta tukalaan tilanteeseen on tulossa.

Pirve Harakka

Tapahtumatuottaja, joka uskoo aitojen kohtaamisten voimaan.

"People will forget what you said, people will forget what you did,
but people will never forget how you made them feel."
Mary Angelou