 |
Hämeensilta marraskuun sumussa 2020. |
Olen ollut tamperelainen yli kaksikymmentä vuotta. Samaan aikaan kaupunki on kehittynyt valtavasti edukseen: puistot kaunistuneet, kevyen liikenteen väylät parantuneet, kiinteistöt siistiytyneet kauttaaltaan läpi keskustan ja ohikin. Ja yhä vaan kohenee.
Tampereen väestökasvu on hipoo jo 4000 asukasta kuluvalle vuodelle. Kaupunki panostaa kaupunginosiinsa ja liikenteensä kehittämiseen. Lähiöiden tasa-arvoisuutta parannetaan eriytymisen ehkäisemikseksi. Rantatunneli ohjaa läpiajoliikenteen pois keskustan kapeikoista ja odotettu raitiotie vähentää lisää liikennettä siirtäen bussilinjoja syöttöreiteille ja kieltäen yksityisautoilun Hämeenkadulla. Samalla esiin pääsee taide.
Nuorena kuvataiteilijana koin Tampereen lähestyttävämpänä ja parempia etuja tarjoavana kuin Helsinki, vakava vaihtoehto, oli. Asumisen ja työhuoneitten hintataso on täällä edelleen huokeampi kuin pääkaupungissa. Minulle Tampere on tarjonnut myös läheisen taiteilijayhteisön ja paljon työmahdollisuuksia. Nyt työtilaisuuksia on vielä entistä enemmän, kun kaupunki satsaa julkisen taiteen tuottamiseen.
Olen päässyt kehittämistyöhön mukaan. Aloitin elokuussa Tampereen Julkisen taiteen ohjausryhmän, Jury:n, kuvataiteilijajäsenenä. Tampereen Taiteilijaseura esitti minut tehtävään edeltäjäni Vesa Varrelan jättäytyessä pois. Olen nyt yhtenä jäsenenä Jury:ssä päättämässä kaupungin julkisten teosten hankinnoista niin lähiöihin, uudisrakennuksiin kuin ratikan reiteille. Olen nöyränä luottamuksesta ja innokkaana oppimaan uutta ja vielä jännittyneenäkin siitä, mitä kaikkea uutta on mahdollista tulla. Kokous toisensa jälkeen on avannut tehtävän laajuutta.
Tampereen kaupungin
julkisen taiteen ohjausryhmän toiminnasta päätettiin vuonna
2016. Juryn tehtävä
on olla asiantuntijana kaupunginhallituksen ja
Kaupunkikuvatoimikunnan päätöksenteossa ja esittää taideohjelma
ja taiteen paikka kaavasuunnitelmiin. Ohjausryhmä valitsee myös
taiteilijoita toteuttamaan teoksia ja vastuuhenkilöitä toteuttamaan
taidehankkeita sekä päättää järjestettävistä
taidekilpailuista. Hankittavat teokset tulevat Tampereen taidemuseon
huoltovastuulle ja ohjausryhmä pyrkii huolehtimaan kaupungin
budjettiin myös huoltovarojen varauksesta.
Jury:n nimeää kaupungin pormestari. Ohjausryhmässä on Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, Lautakunnan kulttuuriasioista vastaava valmistelija, edustajat Tampereen Tilakeskukselta, Kaupunki- ja infrasuunnittelusta, Tampereen taiteilijaseurasta, Tampereen taidemuseosta, Sara Hildénin taidemuseosta ja Sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkisen taiteen ohjausryhmän kautta Tampereen kaupunki on saanut arvovaltaisen toimijan kuvataiteen puolustamiseen, kuvataiteilijoiden työllistämiseen ja kuvataiteen saavutettavampaan esittämiseen.
Kun kaupunki satsaa, niin tekevät myös yksityiset. Julkisen taiteen noustessa keskusteluun on myös taloyhtiöissä herännyt kiinnostusta kohentaa asumismiljöötä taidehankinnoilla. On yhä enemmmän rakennusyhtiöitä, jotka ilman rakennuskaavan taideasetustakin tuottavat teoksia asuintaloihin rakenushankkeissaan. Tällä työmaalla riittää töitä myös tuottajille, taidekoordinaattoreille, jotka laajasti ymmärtävät taiteen mahdollisuuksia, sopimuskäytäntöjä, rakennushankkeitten vaatimuksia ja hallitsevat monet aikataulut.
Kaupungin kehityksen varjopuoli on asumisen- ja työtilakulujen nousu. Taiteilijakuntaa hakeutuu nyt naapurikuntiin, kun työtilakeskittymien tehdasalueet muuttuvat loft-asunnoiksi ja toimitiloiksi. Koskenrannan Finlayson oli vielä 90-luvulla työhuonekeskittymä, mutta enää siellä pärjäävät vain kaupalliset toimijat kun kiinteistöt on remontoitu toimitiloiksi. 20 taiteentekijää muutti keväällä Pyynikin Trikoolta Nokialle avattuun Nansotalon työtilakeskittymään. Onkiniemen Trikoo Särkänniemen kupeessa kumisee paikoin tyhjyyttään, koska tilankäytölle ei saada rahoitusta kaupungilta, vaan siellä odotetaan halukasta rahoittajaa. Kaupunki on kuitenkin nyt viimein päättänyt vastata työtilaongelmaan selvittämällä perusteellisesti, millaisia tiloja kulttuurialan väki tarvitsee. Kysely on parhaillaan käynnissä.
Samaan aikaan taidehankkeet etenevät. Työtilaisuuksia tulee hakuun: lähiöiden kaavoituksien tarpeita selvitellään ja ratikan kakkosvaihekin pääsee käynnistymään. Nyt tamperelaiset kuvataiteilijat kilpailevat myös aikaa vastaan. Toivottavasti kulttuuriväen tilaongelmista päästään pian, jottei työnteko pahasti keskeydy. Halu Euroopan Kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026 on potkaissut vauhtia Tampereen kaupungin ratkaisuhakuun. Pitkään tilaratkaisuja toivoneet taidekentän toimijat odottavat nyt nopeita päätöksiä edukseen. Kun töitäkin on tarjolla.
Linkit:
Tampereen kaupungin julkisen taiteen periaatteet
Tampereen raitiotientaiteen yleissuunnitelma, Frei Zimmer 2017, pdf
Tampereen kaupunkiseudun väestönkasvu