6.11.2020

Covid-19 ja instituutiokehitys

Euroopan kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta seuraavan kerran vuodeksi 2026. Hakijakaupunkeja ovat Oulu, Tampere ja Savonlinna (Saimaa), Valintaprosessi on tällä hetkellä menossa toisessa ns. valintavaiheessa - ensimmäinen hakuvaihe (esivalintavaihe) päättyi kesäkuussa 2020 ja hakijakaupungit jatkavat hakemustensa valmistelua kevääseen 2021 saakka. Hakemusten perusteella 12-henkinen eurooppalainen asiantuntijaraati tekee lopullisen valinnan kesäkuussa 2021, mikä suomalainen kaupunki valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. 

Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat kymmenien vuosien ajan olleet näkyvintä Euroopan unionin kulttuuriin liittyvää toimintaa. Kulttuuripääkaupungit korostavat kulttuurin ja luovuuden merkitystä kaupunkien ja alueiden elinvoiman kehittäjänä. Instituutio on muuttunut ja kehittynyt vuosikymmenten varrella - alkutaipaleella tittelin sai mm. Ateena, itseoikeutetusti, kun taas sittemmin instituution uudistuessa kehitysnäkökulma on saanut painotusta.

Valittu kulttuuripääkaupunki keskustelee ohjelmallaan Euroopan (ja maailman) kanssa, ottaa osaa historiaan, ajankohtaisiin aiheisiin sekä mielellään tarjoaa myös jotain uutta yhteiseen keskusteluun.

Tällä hetkellä tulevien hotelliöiden laskeminen ei liene päällimmäisenä laskurina kellään, vaan kulttuuripääkaupunkinimikkeestä toivotaan elvyttäjää koronan pahasti kurittamalle alalle. Ehkä tässä on potentiaalisia uusia näkökulmia myös tälle ajassa muuttuvaiselle kulttuuripääkaupunki-instituutiolle ja myös eurooppalaisuuteen - voi olla niinkin että ainakaan lähivuosien kulttuuripääkaupungeissa ei nähdä kulttuuripääkaupunkituristeja, vaan yhteisöllisyyttä ja keskustelua pidetään esillä virtuaalisesti, ehkä sitä kautta vielä entistäkin laajemmilla yleisöillä.

1 kommentti:

  1. Kiitos hyvästä blogista. Aloin tämän innoittamana pohtimaan tätä kulttuuripääkaupungin merkitystä muustakin kuin taloudellisesta kulmasta. Kiinnostavaa nähdä mihin ajankohtaisiin aiheisiin Suomen tuleva kulttuuripääkaupunki tulee ottamaan kantaa. Jos kulttuuri heijastaa sen hetkistä yhteiskuntaa, miten kulttuuripääkaupunkien vuoden panos tullaan näkemään jälkeenpäin? Pohdin myös voisiko tulevaisuudessa olla täysin virtuaalinen kulttuuripääkaupunki? Digitaalisesti luotu utopia, kaikki kriteerit täyttävä kulttuurin mekka ja maailmanlaajuinen virtuaalinen yhteisö/yleisö?

    Syksyllä tapahtunut design-festivaali, London Design Festival by Adorno, on edelleen saatavilla osoitteessa https://virtualdesigndestination.com/ Jos tapahtuma on saatavilla “ikuisesti”, katoaako taiteen/kulttuurin olemuksesta se jokin, joka sitoo sen aikaan? Vai voisiko virtuaalisissa kulttuuripääkaupungeissa tehdä samanlaisen aikamatkan kuin https://radiooooo.com/ alustalla jossa voi matkata musiikin mukana ympäri maailman eri aikakausilla?

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.