Suomi saa seuraavan Euroopan kulttuuripääkaupungin vuonna 2026 yhdessä Slovakian kanssa. Vuodesta 1985 alkaen on nimetty Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ja Suomeen tuo kunnia on osunut kahdesti, vuonna 2000 Helsingille ja 2011 Turkuun. Vuoden 2026 kisassa on vielä kolme kaupunkia mukana, Tampere, Oulu ja Savonlinna yhdessä muiden Saimaan alueen suurimpien kaupunkien, Mikkelin, Kuopion, Joensuun ja Lappeenrannan kanssa. Näistä kolmesta valinta tehdään keväällä 2021.
Euroopan kulttuuripääkaupunkeja (European Capitals of Culture, ECOC) rahoittaa EU:n Luova Eurooppa -ohjelma. Kulttuuripääkaupunkien tarkoituksena on “korostaa Euroopan kulttuurien moninaisuutta, lisätä kulttuurivaihtoa Euroopassa ja vahvistaa kansalaisten tunnetta kuulumisesta yhteen kulttuurialueeseen”. 1900-luvun puolella kulttuuripääkaupunkien merkitys oli erilainen kuin nykypäivänä. Aiemmin tittelin sai kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, kuten Ateena tai Rooma, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen pienemmätkin kohteet ovat kisanneet tittelistä. Jos aiemmin nimitys oli statussymbolista, nyt se on väline kulttuuripääkaupungin identiteetin kehittämiseen.
Kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen Suomen hakijoista Tampereen pääteemana on yhdenvertaisuus ja alateemoina “Enemmän saunaa! Enemmän rosoa! Enemmän kylähyppelyä! Enemmän leikkiä!” Oulun teemoina ovat “Rohkeasti reunalla, Vastakohtien voima ja Villisti kaupunki.” Molemmilla kaupungeilla on mukana pienemmät ympäryskuntansa. Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihanke kantaa nimeä Saimaa-ilmiö 2026 ja päähakija Savonlinnan lisäksi mukana on muita Saimaan kaupunkeja. Teemoina Saimaa-ilmiöllä ovat “Veden voimalla, yhdistävillä silloilla ja itäisellä ilolla”.
Ideat ovat hyviä, mutta päästäkseen homman juonesta kiinni kannattaa ehkä tutustua tarkemmin kaikkien kolmen hakijan nettisivuihin. Jos aihe kiinnostaa enemmän, nettisivuilla on linkit myös ensimmäisen kierroksen hakukirjoihin. Linkit sivuille löydät tekstin lopusta.
Luonnollisesti itse lappeenrantalaisena liputan Saimaa-ilmiön puolesta ja olen päässyt keskustelemaan Saimaa-ilmiön Etelä-Karjalan aluekoordinaattori Mona Taipaleen kanssa hankkeesta. Hänen mielestään Savonlinnan ja Saimaa-ilmiön vahvuuksia ovat mm. se, että kulttuuripääkaupunkiutta haetaan alueena. Hanke on alueiden, kaupunkien ja maakuntien yhteistyön tiivistämistä. Pienet kunnat eivät pärjää kuin yhdessä tekemällä, eikä se ole eurooppalaisittain mitenkään ainutlaatuista, väestön siirtymistä suuriin kaupunkeihin on muuallakin. Saimaa-ilmiö tavoitteena on saada kaikilta kunnilta keskuskaupunkien lisäksi sitoumus olla mukana, silloin Saimaa-ilmiö kattaisi 53 kuntaa ja se olisi iso merkki alueellisesta halusta voittaa titteli.
Kesäillan näkymä Lappeenrannan Halkosaaresta sataman,
linnoituksen ja vähän keskustankin suuntaan.
Vahvuutena on myös keskuskaupunkeja yhdistävä, Euroopan kolmanneksi suurin järvi, Saimaa. Sen järviluonto on suomalaisittainkin ainutkertaista ja vesistöä pitkin pääsee seilaamaan koko Saimaa-ilmiön alueet, kaikki keskuskaupungit ovat Saimaan rannalla. Lappeenrannan titteli Euroopan vihreimpänä pienenä kaupunkina nähdään myös vahvuutena. Taipale mainitsee myös venäjän läheisyyden hankealueen yli 600 kilometrin rajaviivallaan yhdeksi vahvuudeksi. Luonteva kanssakäyminen yli rajan kertoo monella tavalla rinnakkaiselosta, esimerkkinä kristinuskojen rauhanomainen kanssakäyminen ja ekumeeninen toiminta.
Ja tietenkin, kun karjalaisista ja savolaisista puhutaan, nähdään tietynlainen välittömyys, lupsakkuus ja itäinen ilo vahvuutena. Alueella on paljon taiteen ja kulttuurin tekijöitä ja täällä olisi paljon Euroopalle näytettävää. Luonto, hyvä hengitysilma ja Saimaan puhtaus ovat jotain, mitä monissa paikoissa ei ole.
Miksi Saimaa-ilmiön sitten pitäisi voittaa? Tämä alue tarvitsee titteliä eniten alueen kehittymisen kannalta. Tutkitusti kulttuuripääkaupungin alueelle tulee investointeja, luovien alojen yrityksiä ja se on aluekehityksen kannalta merkittävää. Ylimaakunnallinen yhteistyö vahvistaa verkostoja, syntyy hankkeita, näyttelyitä jne.
Myös paljon kaivattu alueellinen vetovoima ja pitovoima lisääntyvät.
Tampereen ja Oulun valteiksi mainittakoon volyymi, kaikkea on enemmän. Budjetti on isompi, kaupungit ovat isompia, väkeä on enemmän. Joka tapauksessa, tulipa mikä tahansa kaupunki voittajaksi, kohdistuu Euroopan kulttuurikentän valokeila Suomeen vuonna 2026 ja se on aina hieno asia syrjäiselle ja vähäväkiselle maalle.
Lähteet
https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/euroopan-kulttuuripaakaupungit
https://www.saimaailmio2026.fi/
https://yle.fi/uutiset/3-10794797
Keskustelu Mona Taipaleen kanssa 7.12.2020
Mahtavaa, kiitos tästä! Täytyy ehdottomasti tutustua kaupunkien omiin sivuihin. Suomessa on paljon ihania paikkakuntia, eikä volyymi todellakaan peittoa persoonallisuutta! Ihanat myös nuo iskulauseet :)
VastaaPoista