Miten meni osallistuva budjetoinnin ensimmäinen kierros Helsingissä?

Helsingin kaupunki selvitti kaupunginvaltuuston demokratiaryhmän aloitteesta osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa jo  vuosina 2011–2012 ja kokeili sitä Helsingin silloisessa  nuorisoasiainkeskuksessa nimellä RuutiBudjetti vuodesta 2013 alkaen. Kokeilusta ilmeisesti viisastuneena, osana johtamisjärjestelmänsä uudistusta Helsingin kaupunki otti vuonna 2018 käyttöön uuden laajamittaisen osallistuvan budjetoinnin, OmaStadin.

Joulukuun 2020 alussa julkaistiin loppuraportti OmaStadin ensimmäisestä kaksivuotiskaudesta. Raportti käsittelee laajasti helsinkiläisen osallistuvan budjetoinnin vaikuttavuutta, sen onnistumista osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen prosessina ja nostaa esiin ansiokkaasti monisyisen prosessin ongelmakohdat ja antaa suosituksia jatkotyöskentelylle.  Loppuraportin toteutti BIBU-hankkeen tutkijat. BIBU-konsortio on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke, joka tutkii kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa. BIBU selvittää kokonaisvaltaisella analyysillä kansalaisten ja päätöksentekijöiden toimintakykyä sekä poliittisia intressejä ja tunteita. Raportin toteuttaja vaikuttaa siis sanalla sanoen uskottavalta. Voinemme olettaa siis, että myös loppuraportti on uskottava. Lisäksi omaa henkilökohtaista kiinnostavuutta lisää se, että loppuraportti on hyödyntänyt pieneltä osalta myös kollegani Belinda Barbaton kanssa tekemäämme Kulttuurintuottaja (YAMK) opinnäytetyötä: Osallisuutta parhaimmillaan? Helsingin osallistuvan budjetoinnin tapahtumat osallisuuden kokemuksen vahvistajana   

Ensimmäisellä kaudella osallistuvan budjetoinnin prosessi saatiin vietyä ensimmäisen kerran läpi kokonaisuudessaan. Helsinkiläiset siis olivat ideoimassa, kehittelemässä ja päättämässä ensimmäistä kertaa siitä miten Helsingin kaupungin tulisi käyttää tähän varatut 4,4 miljoonaa euroa.  Yhteen lauseeseen tiivistettynä osallistuvan budjetoinnin prosessi kuulostaa hyvin yksinkertaiselta. On kuitenkin harhaista kuvitella minkään osallisuuteen liittyvän olevan yksinkertaista ja ripeää. Omasta kokemukseeni perustaen voin todeta, että yksinkertaisuus oli kaikkea muuta kuin läsnä OmaStadin läpiviennissä. Aikajana kaupunkilaisten ideoista toteutukseen on myös ajallisesti pitkä; reilusti yli kaksi vuotta aloituksen jälkeen kaikkia päätettyjä toimenpiteitä ei ole vielä toteutettu. Helsinki on suuri toimia, jonka ohjaaminen tekemiseen on hidasta. Olin itse mukana kehittämässä ja jalkauttamassa stadiluotsina, Helsingin kaupunginkansliasta käsin tätä osallistuvan budjetoinnin eli OmaStadin ensimmäistä kierrosta. Monet hiet sain myös itse pintaan.  

Osallisuutta kehitettäessä, maailman muuttuessa on haettavasti jatkuvasti uusia kanavia perinteisten vaihtoehtojen rinnalle. Osallistuva budjetointi on vielä suomalaisesta vinkkelistä uunituore tapa edistää osallisuutta.  BIBU-hankkeen tutkijoiden arvio osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-hankkeen ensimmäisestä kierroksesta (2018-2020) on varovaisen positiivinen. Tutkijat seurasivat OmaStadia yli kahden vuoden ajan ja hyödynsivät kerättyä aineistoa laajasti eri menetelmiä yhdistellen. Ensimmäisen kierroksen perusteella OmaStadi-hankkeessa on kuitenkin myös haasteita. BIBUN arviointiraportti on helppolukuinen paketti ja se sisältää suosituksia osallistuvan budjetoinnin menetelmän parantamiseksi tulevaisuudessa Helsingissä. Uusi OmaStadi kierros on jo käynnissä ja joitain uudistuksia on jo seuraavalla kierroksella. On erityisen kiinnostavaa, onnistuuko Helsinki seuraavalla kaksivuotiskaudella vastaamaan haasteisiin, jotka nousevat niin BIBUN arvioinnissa kuin myös lehtien palstoilla ja aktiivikaupunkilaisten huulilla.  Lista prosessin kehittämisen haasteista nostaa kenties vielä enemmän hikikarpaloita sen kehittäjille Helsingissä.

1.   OmaStadia tulee kehittää osana lähidemokratiaa, jotta yhteys pitkäjänteiseen aluekehitykseen                 vahvistuu.

2.    Yhdenvertaisuuden edistäminen on säilytettävä keskeisenä tavoitteena.

3.    Huomiota tulee siirtää äänestyksestä ehdotuksia koskevaan julkiseen keskusteluun.

4.    OmaStadin tavoitteet tulee kertoa selkeämmin

5.    Tutkimuksen ja arvioinnin tulee tukea OmaStadin kehittämistä myös jatkossa

6.    Tulokset ja vaikuttavuus tulee tehdä paremmin näkyviksi.

7.    Kansalaisjärjestöt, yritykset ja tutkimus olisi hyvä saada mukaan entistä tiiviimmin OmaStadiin

Tekemistä osallistuvan budjetoinnin sujuvoittamiseksi siis riittää vielä todennäköisesti vuosiksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Helsinki jatkaa toimintamallin kehittämistä täydellä höyryllä. Nyt jo toisella kierroksella panokset on tuplattu. Kaupunkilaisten ideoille on jaossa jo 8,8 miljoonaa. Se on jo 2 promillea Helsingin kaupungin budjetista. Tsemppiä Helsingille!