Miten meni osallistuva
budjetoinnin ensimmäinen kierros Helsingissä?
Helsingin kaupunki selvitti kaupunginvaltuuston
demokratiaryhmän aloitteesta osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa jo vuosina 2011–2012 ja kokeili sitä Helsingin
silloisessa nuorisoasiainkeskuksessa nimellä
RuutiBudjetti vuodesta 2013 alkaen. Kokeilusta ilmeisesti viisastuneena, osana
johtamisjärjestelmänsä uudistusta Helsingin kaupunki otti vuonna 2018 käyttöön
uuden laajamittaisen osallistuvan budjetoinnin, OmaStadin.
Joulukuun 2020 alussa julkaistiin loppuraportti
OmaStadin ensimmäisestä kaksivuotiskaudesta. Raportti käsittelee laajasti
helsinkiläisen osallistuvan budjetoinnin vaikuttavuutta, sen onnistumista osallisuuden
ja kansalaisvaikuttamisen prosessina ja nostaa esiin ansiokkaasti monisyisen
prosessin ongelmakohdat ja antaa suosituksia jatkotyöskentelylle. Loppuraportin toteutti BIBU-hankkeen tutkijat.
BIBU-konsortio on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke,
joka tutkii kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat
kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa. BIBU selvittää
kokonaisvaltaisella analyysillä kansalaisten ja päätöksentekijöiden
toimintakykyä sekä poliittisia intressejä ja tunteita. Raportin toteuttaja
vaikuttaa siis sanalla sanoen uskottavalta. Voinemme olettaa siis, että myös
loppuraportti on uskottava. Lisäksi omaa henkilökohtaista kiinnostavuutta lisää
se, että loppuraportti on hyödyntänyt pieneltä osalta myös kollegani Belinda
Barbaton kanssa tekemäämme Kulttuurintuottaja (YAMK) opinnäytetyötä: Osallisuutta
parhaimmillaan? Helsingin osallistuvan budjetoinnin tapahtumat osallisuuden
kokemuksen vahvistajana
Ensimmäisellä kaudella osallistuvan budjetoinnin prosessi
saatiin vietyä ensimmäisen kerran läpi kokonaisuudessaan. Helsinkiläiset siis
olivat ideoimassa, kehittelemässä ja päättämässä ensimmäistä kertaa siitä miten
Helsingin kaupungin tulisi käyttää tähän varatut 4,4 miljoonaa euroa. Yhteen lauseeseen tiivistettynä osallistuvan
budjetoinnin prosessi kuulostaa hyvin yksinkertaiselta. On kuitenkin harhaista
kuvitella minkään osallisuuteen liittyvän olevan yksinkertaista ja ripeää.
Omasta kokemukseeni perustaen voin todeta, että yksinkertaisuus oli kaikkea
muuta kuin läsnä OmaStadin läpiviennissä. Aikajana kaupunkilaisten ideoista
toteutukseen on myös ajallisesti pitkä; reilusti yli kaksi vuotta aloituksen
jälkeen kaikkia päätettyjä toimenpiteitä ei ole vielä toteutettu. Helsinki on
suuri toimia, jonka ohjaaminen tekemiseen on hidasta. Olin itse mukana
kehittämässä ja jalkauttamassa stadiluotsina, Helsingin kaupunginkansliasta
käsin tätä osallistuvan budjetoinnin eli OmaStadin ensimmäistä kierrosta. Monet
hiet sain myös itse pintaan.
Osallisuutta kehitettäessä, maailman muuttuessa on
haettavasti jatkuvasti uusia kanavia perinteisten vaihtoehtojen rinnalle.
Osallistuva budjetointi on vielä suomalaisesta vinkkelistä uunituore tapa
edistää osallisuutta. BIBU-hankkeen
tutkijoiden arvio osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-hankkeen ensimmäisestä
kierroksesta (2018-2020) on varovaisen positiivinen. Tutkijat seurasivat
OmaStadia yli kahden vuoden ajan ja hyödynsivät kerättyä aineistoa laajasti eri
menetelmiä yhdistellen. Ensimmäisen kierroksen perusteella OmaStadi-hankkeessa
on kuitenkin myös haasteita. BIBUN arviointiraportti on helppolukuinen paketti
ja se sisältää suosituksia osallistuvan budjetoinnin menetelmän parantamiseksi
tulevaisuudessa Helsingissä. Uusi OmaStadi kierros on jo käynnissä ja joitain
uudistuksia on jo seuraavalla kierroksella. On erityisen kiinnostavaa,
onnistuuko Helsinki seuraavalla kaksivuotiskaudella vastaamaan haasteisiin,
jotka nousevat niin BIBUN arvioinnissa kuin myös lehtien palstoilla ja
aktiivikaupunkilaisten huulilla. Lista
prosessin kehittämisen haasteista nostaa kenties vielä enemmän hikikarpaloita
sen kehittäjille Helsingissä.
1. OmaStadia tulee kehittää
osana lähidemokratiaa, jotta yhteys pitkäjänteiseen aluekehitykseen
vahvistuu.
2. Yhdenvertaisuuden edistäminen on
säilytettävä keskeisenä tavoitteena.
3. Huomiota tulee siirtää
äänestyksestä ehdotuksia koskevaan julkiseen keskusteluun.
4. OmaStadin tavoitteet tulee kertoa selkeämmin
5. Tutkimuksen ja arvioinnin tulee tukea OmaStadin
kehittämistä myös jatkossa
6. Tulokset ja vaikuttavuus tulee tehdä paremmin
näkyviksi.
7. Kansalaisjärjestöt, yritykset ja tutkimus olisi
hyvä saada mukaan entistä tiiviimmin OmaStadiin
Tekemistä osallistuvan budjetoinnin sujuvoittamiseksi siis
riittää vielä todennäköisesti vuosiksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että
Helsinki jatkaa toimintamallin kehittämistä täydellä höyryllä. Nyt jo toisella
kierroksella panokset on tuplattu. Kaupunkilaisten ideoille on jaossa jo 8,8
miljoonaa. Se on jo 2 promillea Helsingin kaupungin budjetista. Tsemppiä Helsingille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.