27.10.2020

Epävarmuus ei poista vahvuuksia


Muutosjoustavuus eli resilienssi on termi, jota psykoterapeutti ja työnohjaaja Krisse Lipponen kuvaa sanoilla paineista selviäminen, toimintakyvyn säilyttäminen muuttuvissa oloissa, avun pyytäminen ja yhdessä tekeminen. Resilienssiä voi myös verrata kuminauhaan, joka venytessään palaa takaisin muotoonsa (Joylla 2020). 




Nykypäivänä sekä työ-, opiskelu-, ja muu elämä kytkeytyvät monella meistä muutoksen ja epävarmuuden ja -mukavuuden sietämiseen. Pätkä- ja projektitöiden sekä työttömyyden uhan ja koronan aiheuttamien uusien olosuhteiden vallitessa muutosjoustavuuden merkitys on monelle suuri. 

Kuinka sietää taloudellisen ja henkisen ahdingon uhkaa ja todellisuutta? 

Hallinnan tunteen merkitys jaksamisen kannalta on suuri ja sen menetys haastaa mielenterveyttä. Koronaepidemia on aiheuttanut muun muassa sen, että mielenterveyden häiriöt uhkaavat jäädä vaille asianmukaista hoitoa. Tilanne on huolestuttava, sillä mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa jo ennen koronaepidemiaa (Terveystalo 2020). Kulttuurialan työntekijöille erityisesti tapahtumien peruuntuminen tai muuttaminen virtuaalisiksi on johtanut lomautuksiin ja työpaikkojen menetyksiin ja sitä kautta heikentyneen mielenterveyden ja syrjäytymisen uhkaan. Jo ennestään epävarmojen rahoituslähteiden varassa toimiminen kutistaa kulttuuritoimijoiden tilaa vieläkin pienemmäksi. Ahdingon ilmapiirin ainekset ovat valmiina ja aistittavissa. 




Voisimmeko tässä tilanteessa käyttää hyväksi muutosjoustavuutta ja kiinnittää huomiota onnistumisten ja hallinnan tunteen vahvistamiseen siinä, missä se on mahdollista? 

Yksi onnistunut esimerkki on Suomen Nuorisoseurojen ja Tampereen kaupungin yhteistyökumppaneineen järjestämä folk- ja kansantanssitapahtuma SottiisiMoves, joka jouduttiin perumaan koronan vuoksi - kahdesti. Lopulta tapahtuman järjestäjät päättivät kuitenkin sisukkaasti järjestää tapahtuman streameina, jotka keräsivät lähes 6000 katsojaa (SottiisiMoves 2020). 

Jokainen tapahtumanjärjestäjä tietänee sen tunteen, joka valtaa työntekijät ja tiimin onnistuneesti läpi vedetyn tapahtuman jälkeen. Vastoinkäymisten tuulessa pusketun tapahtuman tuottamisen jälkeen voi vain arvailla tapahtumajärjestäjien tuntemuksia. Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Jukka Heinämäki kommentoi tapahtumaa sellaiseksi, jossa ”yhteys syntyi ja tunnelma välittyi verkon kautta.” 

Luovien alojen vahvuus on ainakin se, ettei ihmisten sisukkuutta, idearikkautta ja kohtaamistaitoja ei voi ulkoistaa koneille. Toivottavasti hybriditapahtumien hyödyt, moniammatillisuuden tukeminen ja yhteistyön henki nähdään ja tulevat vahvistumaan tässä ajassa. 




Lähteet: 
Työ- ja elinkeinoministeriö 2020. Haettu 27.10.2020. https://tem.fi/muutosjoustavuus-resilienssi- 

Haikola, Anne 2020. Resilienssi antaa voimaa. Haettu 27.10.2020. https://www.joylla.com/blogi/resilienssi-antaa-voimaa 

Ukkonen, Camilla 2020. Resilienssi rakentuu rutiineissa ja sosiaalisissa suhteissa. Haettu 27.10.2020. https://tiedonsilta.fi/resilienssi-rakentuu-rutiineissa-ja-sosiaalisissa-suhteissa/ 

SottiisiMoves 2020. Haettu 27.10.2020. https://sottiisi.fi/sottiisimoves-2020-streamilla-lahes-6000-katsojaa/ 

Suomen terveystalo 2020. Haettu 27.10.2020. https://www.terveystalo.com/fi/Sijoittajat/Tiedotteet/?crid=877CA13D436023F2

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.