LUOVAN JOHTAJUUDEN KESKIÖT, kolmiosaisen blogisarjan toinen osa.
Johtajuus ja sen ympärillä pyörivät ismit, aatteet, trendit ja paradigmat ovat jatkuvasti kehittyvä pyörre, josta voi olla vaikea saada kiinni. Business-konsulttien ja tieteen harjoittajien kiima keksiä johtajuuden keskiöön uusia termejä, malleja, suppiloita, käkkyröitä ja käytäntojä on aikaan saanut sen, että johtajuuden keskiö on kovin ruuhkainen. Blogisarjassa kysyn, ihmettelen ja opin kolmelta johtajalta heidän ajatuksistaan johtajuudesta ja kuinka he selviävät tässä ajassa johtajana. Blogisarjaan valikoidut johtajat ovat luovien alojen ja luovien ihmisten johtajia, keskenään erilaisessa liiketoiminnassa, omia persoonallisuuksiaan ja juuri siksi kiinnostavia.
Miina Miettinen, Kulttuurituotannon yamk-opiskelija
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
”TÄMÄ ON NYT SE MUN PURPOSE”
Haastateltavana Helene Auramo, Prönön perustaja ja toimitusjohtaja.
MERKITYSTÄ ETSIMSSÄ JA LÖYTÄMÄSSÄ
Helene Auramon työhistoriassa on läkähdyttävän paljon uuden luomista ja erilaista tekemistä. Voisi ajatella, että Auramo on sitä ihmistyyppiä, joka innostuu ja kyllästyy nopeasti, ja toisaalta, että Auramo on mieluummin sekä-että -ihminen, ei joko-tai. Auramo on muun muassa Okimo Clinicin perustaja, Indiedaysin perustaja, Slushin perustajajäsen, Zipipopin perustaja, ollut perustamassa Liike NYTiä ja mukana Auramo-Stenvallissa jakamassa aikaa ja ideoita itselle merkityksellisissä projekteissa. Nyt Auramo vie eteenpäin prönöilyä*, yritystä ja ehkä filosofiaakin. Mikä on Prönö ja mitä on prönöily?
”Prönö on alusta, missä voi löytää päteviä osaajia. Voi suositella muille osaajia ja voi löytää muiden suosittelemia osaajia”, Auramo kertoo ja jatkaa: ”Idea lähti vahvasti siitä, että olen itse ollut pitkään yrittäjä ja mulla on aina ollut tärkeenä fiilis siitä, että on olemassa tyyppejä jotka voi jeesaa, jos on asioita mistä ei itse tiedä. Varsinkin yrittäjänä, kun sä teet paljon uutta.” Prönö on siis palvelu, joka auttaa yrittäjiä löytämään toisen yrittäjän ja yhdistämään tieto-taitonsa.
Eikö maailmalla sitten ole jo valmiiksi erilaisia alustoja ja palveluja joiden avulla voi jakaa osaamista ja verkostoitua? Auramon mukaan on, mutta ne keskittyvät jakamaan sisältöjä ja mainontaa pyrkimyksenä koukuttaa käyttäjät viettämään aikaa itse alustalla. Prönö on työkalu, jossa ei ole sisältöjä vaan ihmisiä, joilta voit pyytää apua ja tarjota apuasi muille. Auramo pohtii sosiaalisten medioiden ja palveluiden toimintaperiaatetta lisää: ”Somessa on se pielessä, että jotta ihmiset muistaa sen jonkun osaajan, sen pitää tuottaa sitä sisältöä. Ja se on jotenkin sääli, sillä jos sä oot tosi hyvä juristi, niin miksi sun pitäisi tuottaa sitä sisältöä? Eikö sen pitäis riittää, että sä osaat sen homman? Ja että ihmiset käyttäis ajan siihen työhön eikä siihen, että ne höpöttelee (somessa) sitä sun tätä.” Prönön tarkoitus on rakentaa yhteisö, jossa itseisarvo ei ole kontaktien määrässä vaan merkityksellisyydessä.
Prönössä ja se toimintaperiaatteessa näkyy vahvasti Auramon oma aatemaailma ja sisäänkirjoitettu ajatus halusta tehdä merkityksellistä työtä itse valitsemiensa tyyppien kanssa. Prönössä yksi hakumahdollisuus perinteisten toimiala- tai osaamishakutoimintojen lisäksi on arvomaailma. Auramo avaa näkemystään: ”Jos mietitään kuluttajia niin ne voi miettii ostopäätöksissä sitä, että ne haluu ostaa jonkun luomutuotteen tai ekologisemman tuotteen. Ja sit kun me mietitään, että kun me ostetaan ihmisiltä palveluita, niin eihän me vielä pystytä kauheesti ees kattoo mitkä näiden arvot on tai kannattaaks nää niitä sustis (sustainbility) asioita, ja se on hölmöö.”
INNOVOINNIN TAKANA ON MERKITYKSENLUONTI
Uuden luominen ja ´kreaaminen´´ tuntuu olevan jokaisen itseään kunnioittavan yrityksen sääntö. Se, onko innovoinnin keisarilla vaatteita, on eri juttu. Mikä on innovoinnin tarkoitus? ”Että saadaan muutettua asioita ja maailmaa paremmaks. Se on se mistä se kaikki lähtee. Kun asiat muuttuu koko ajan, sä muutut ja asiat menee eteenpäin. Sulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ne menee oikeeseen suuntaan. Mä koen, että se tulee myös vastuuntunnosta, ” Auramo kertoo ja jatkaa: ”Prönönkin osalta se, että eihän tää oo tavallaan kauheen järkevä polku monessakaan suhteessa. Hirvee riski, mutta koen, että mulla on vastuu tehä tätä ja mä koen, että mulla on vastuu auttaa niitä yrittäjiä jotka miettii miten ne saa vietyä yritystään seuraavalle tasolle. Mulla ei vaan ollut vaihtoehtoja. Tää näkyy monessa muussakin mun tekemisessä, ei vaan ole ollut vaihtoehtoja. Sä vaan oot sen asian soitin, etkä voi olla tekemättä. En antais itselleni ikinä anteeks jos en olis ainakin yrittänyt. Koen merkityksellisyyttä joka päivä.”
Merkityksellisyys, tarkoitus ja arvot korostuvat Auramon puheessa eikä ilman niiden tutkiskelua Prönökään olisi sellainen kun se on nyt. Auramo kävi läpi sisäisen prosessin, jonka aikana hän kirkasti itselleen arvot ja itsen tarkoituksen. Prosessin myötä Auramo otti eteensä tyhjän canvaksen ja päätti, että `mä saan nyt tehä ihan mitä haluun ja päättää mikä se on`. Auramolle se, oli syvempään tarkoitukseen perustuvaa, yrittäjähenkisten ihmisten auttamista ja vahvasti arvojohdettua tekemistä. Innovaatio Prönön lopulliseen muotoon lähti rakentumaan näiden ajatusten päälle. Auramo kokee, että: ”Prönö on myös minä. Tämä on nyt se mun purpose.”
VOIKO INNOVOINTIA KEHITTÄÄ STRATEGISESTI JA SYSTEMAATTISESTI?
Auramon mukaan voi. On kuitenkin lähdettävä liikkeelle luovuudesta joka Auramon mielestä innovaation aikaisempi aste: ”Luovuutta voi kehittää tosi paljon. Ympäristöllä voi vaikuttaa siihen sillä, että ollaan avoimia, annetaan ihmisten heittää ideoita eikä naureta niille”. Luovan kulttuurin kehittäminen ei tarkoita ryppyotsaista tekemistä, päinvastoin, yhteinen ideoille nauru on koko työyhteisön yhteisöllisyyttä rakentavaa silloin kun se ei ole pahantahtoista. Auramo antaa esimerkin: ”Zipipopissa meillä oli tapana ennen idean esittämistä sanoa että, nyt on bobo-idea. Se tarkoitti sitä, että nyt on vaan idea jota ei ole miettinyt vielä sen tarkemmin eikä esittäjä ole yhtään varma onko se hyvä idea vai ihan hullu. Oli idea hyvä tai huono, ihmistä ei arvosteltu sen idean perusteella. Lopulta ei puhuttu enää bobo-ideoista, vaan se ideoinnin ja hyväksymisen kulttuuri oli jo niin vahvasti juurtunut työyhteisöön.”
Sen lisäksi, että on saatu luotua työkulttuuri johon voi luottaa ja jossa ei tarvitse pelätä joutuvansa naurunalaiseksi, tarvitaan Auramon mukaan kykyä yhdistellä eri asioita, on keskusteltava paljon eri ihmisten kanssa ja aktiivisesti pohdittava onko ideat hyviä ja toteuttamiskelpoisia. ”Prönöönkin tulee koko ajan kaikenlaisia ideoita eri suunnista ja kun me sitten tutkitaan niitä ideoita tarkemmin, niin monet on sellaisia joita me ollaan käsitelty jo aiemmin ja tiedetään että se ei oo vaikka juridisesti mahdollinen. Välillä se on turhauttavaakin kun niitä ideoita tulee”, Auramo kuvaa Prönön tilannetta.
IDEOINTI ON KIERRÄTTÄMISTÄ
Auramon mielestä ideoinnissa on hyvä olla myös rajoja. Asetetut tavoitteet auttaa ja työskentelyssä kannattaa käyttää erilaisia priorisointimenetelmiä ja workshoppeja, sillä kaiken ja kaikenlaisten ideoiden heittely ei ole tehokasta. Auramo itse huomasi, miten tuloksellista oli oman idean kehittymisprosessin näkökulmasta idearaakileen esittely jollekin toiselle.
Vähän aikaa sitten Auramo heitti oman raakileensa eteenpäin henkilölle, joka jatkojalosti sen visuaaliseksi suunnitelmaksi, jonka jälkeen Auramo lähetti sen koodarille, jolta tuli pari kehitysajatusta lisää idean toteuttamiseksi. Prosessin aikana Auramo oivalsi myös miten esimerkiksi markkinointi kannattaa tehdä.
Tuloksellisuus luovuudessa tulee Auramon mukaan siitä, että työskentelee parhaiden tyyppien kanssa jotka vie ideaa askeleen eteenpäin. Vilpittömyys, luottamus ja aito halu olla mukana on Auramon mukaan elintärkeää. Luovuudessa on tärkeää asettaa rajat ja raamit ja antaa muille hyvän perehdytyksen jälkeen tarpeeksi vapautta.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LUOVUUS JA HULLUUS - JA VASTUU VISIOSTA
Ajatuksesta, että keskeneräistä ideaa ei voi esitellä, täytyy luopua. On hylättävä ajatus, että voi joutua naurunalaiseksi. Auramo kertoo: ”Välillä sulla on vähän semmonen hullu olo, koska sä puhut asioista, joita ei oo olemassa. Sä puhut semmosesta, joka on joskus ja sun pitää puhua siitä kuitenkin siten, että sä uskot tähän ihan sikana. Sä meet itsevarmana ja sua hävettää ne sun keskeneräiset matskut ja sä sanot, että mä tiiän, te pystytte tekemään tästä paremman ja luotat siihen. Ja sitten kun ne pystyy tekemään siitä paremman niin sä oot tosi onnellinen.” Rohkeus tulla esiin keskeneräisenä ja epätäydellisenä tulee Auramon mukaan siitä, että tuntee itsensä ja sen miten oma mieli toimii, eikä anna egon sotkea ajatuksia. Vielä Prönön alkuvaiheesa Auramo koki, että mieli pyrkii johtamaan tekemistä ´sun pitää tehdä vielä enemmän ja sun pitää tehdä tämä ja tuo´. Nyt tilanne on toinen ja haasteet liittyvät enemmän konkreettiseen tekemiseen.
Innovaatiossa on Auramon mukaan eri vaiheita; alussa on ideat ja hullutkin ajatukset, jonka jälkeen alkaa optimointi ja rajojen asettelu jotta käytännön työ voi alkaa. Innovoinnin johtamisessa sen vetäjällä on vastuu ohjata tekemistä: ”Sulla on vastuu kuitenkin ohjata koko ajan. Ei voi mennä silleen, että sä uskot kaikkia ja meet minne sattuu. Sulla pitää olla itsellä se vahva visio”, Auramo kertoo ja toteaa lopuksi, että innovaatio on kaupallinen kun taas idea ei välttämättä sitä ole.
Prönön toiminnan alussa on tehty asiakasanalyysejä ja -tutkimusta, joten ymmärrys asiakkaasta on olemassa, ja sitä ymmärrystä kasvatetaan koko ajan. Sen sijaan Prönössä ei käytetä mitään innovointi- tai luovuusprosessia tyyliin ´nyt innovoidaan!`, vaan tekeminen lähtee ennemminkin käsillä olevasta ongelmasta ja priorisoinnista, siitä pohdinnasta miten asioita voisi tehdä paremmin. Tällä hetkellä Prönössä keskitytään tiukasti rajattuihin asioihin, suuret linjat on määritelty eikä päämäärättömään rönsyilyyn ole varaa tai tarvettakaan. Hetken pohdittuaan Auramo toteaa, että ”Itseasiassa me ei tehdä tällä hetkellä ollenkaan innovaatiotyötä. Eikä Prönön osalta ollut ollenkaan innovaatiota. Mä olen ajatellut sen pienempinä palasina”
PAKOSTA HALUUN
Johtaminen on aina arvolatautunutta, kirjoitetut yrityksen arvot eivät aina täsmää käytännön tekemisen tasolla eikä yrityskulttuuri muodostu arvojen mukaiseksi. Auramolla arvot ovat olleet koko yrittäjyyden ajan samat. Sen sijaan tavoitteellisen arvotyöskentelyn jälkeen Auramosta on tullut vahvempi henkilönä ja työn tekeminen kumpuaa nyt selkeämmin arvoista käsin. Konkreettisena esimerkkinä Auramo kertoo perspektiivin muutoksesta, jonka ansiosta hän nauttii jokaisesta päivästä ja siitä, että saa oppia. Epätoivo, paniikki tai tehtäväkeskeinen arki enää johda tekemistä.
”Ennen mulla oli tämmönen motto: Pakko on paras -motivaattori. Nyt en ajattele noin ollenkaan, mikään ei oo pakko. Mä vaan haluun tehä ja sillon mä saan sen kyllä tehtyä, fiilis vaan siinä matkalla on eri. Ja ehkä halu antaa tilaa myös sille luovuudelle. Pakkoduunissa ei oo paljon tilaa luovuudelle, se vaan suoritetaan.”
Auramon halua olla luova ruokkii yhdessä toimiminen sekä yrittäjämäisen asenteen tuoma ratkaisukeskeisyys ja kekseliäisyys. Lisäksi Auramo tukee luovuuttaan lukemalla, meditaatiolla ja light energyn tuomalla positiivisuudella.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
ARVOT JA JOHTAMINEN
Millainen Auramo kokee olevansa johtajana? Auramo kertoo kyselystä, jossa taannoin Marketing Clinicillä tiimin vastauksissa nousivat adjektiivit: inspiroiva ja luova ja reilu. Psykologisissa testeissä inspiroinnin vierelle nousee dominointi, joka Auramon mukaan näkyy halussa johtaa. Johtajana Auramo kuvaa itseään näin: ”Oon aika vaativa ja tykkään tehä töitä hyvien fiksujen ihmisten kanssa jotka pystyy ajattelemaan nopeesti. Mun tehtävä on myös huomata ihmisten vahvuudet ja heikkoudet ja valjastaa ne vahvuudet.”
Arvojaan Auramo halusi testata käytännössä ja hän kehitti itselleen oman arvotyökalun, jonka avulla pystyi peilaamaan miten hänen arvonsa heijastuvat johtamisessa. Arvotyökalun avulla Auramo huomasi, että esimerkiksi vaativuus on sitä, että hän välittää tiimistään ja haluaa että tiimiläiset menestyvät. Hän kokee, että on hänen vastuullaan viedä tiimiläisiä eteenpäin, ohjauksen tarve on erityisen suurta nuorempien työntekijöiden kohdalla.
Yksi Auramon arvoista on rauha joka näyttäytyy oikeudenmukaisuutena ja reiluutena. Reiluus läpileikkaa koko tekemisen aina sisäisestä tiimityöskentelystä alihankkijasuhteisiin. Auramo haluaa, että myös häntä ja yritystä kohdellaan reilusti. Johtajana Auramo näkee vapauden tärkeänä arvona ja siihen liittyvän voimaantumisen vastuunottamista ja oppimista unohtamatta. Ei ole yleistä, että johtajalle on ok, että hänen heikkouksistaan puhutaan. Auramolle on. Hänestä se on osa läpinäkyvyyttä eikä omat heikkoudet hävetä. Päinvastoin, kaikille on hyvä tuntea toistensa heikkoudet. Kääntöpuolena on onni tuntea kollegoiden vahvuudet. Tuntemus auttaa koko tiimiä luomaan yhdessä työyhteisön joka näyttäytyy osaavana ulospäin.
JOHTAJAN TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET
Auramon johtajana tekemät tärkeimmät päätökset ovat liittyneet irtisanomisiin ja palkkaamisiin sekä organisaation suunnan muutosten tekemiseen. Irtisanomisissa henkilökohtaisesti Auramolle on ollut vaikeinta se, ettei hän ole osannut ohjata tai saanut henkilön koko potentiaalia esiin, eikä ole pystynyt kaupallistamaan henkilön osaamista. Hän ei koe, että paremmat tai laajemmat ennakkotestaukset olisivat muuttaneet asiaa. Vastuu on aina hänen.
Tilanne on start up -kulttuurissa toinen, työyhteisönä se on luova eikä ihan kaikkea osaamista voikaan testata ennakkoon, kun tekeminenkin on sellaista mitä ei ole tehty ennen. Välillä perehdytys näyttäytyy vaativuutena, sen taustalla on kuitenkin halu, että henkilö oppii ja onnistuu. Auramo ja hänen yrityksensä käyttää paljon aikaa esimerkiksi harjoittelijoiden perehdytykseen toiveena, että harjoittelija voisi kasvaa tehtäviinsä ja hänet pystyttäisiin vakinaistamaan.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
KULTTUURIVINKKI KULTTUURINTUOTTAJILLE
Manuela Boscon taide, auttaa kaikkia itsensä etsijöitä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Termien selitys:
Prönöily*= kulttuuri, jossa ideat, osaajat ja intohimot löytävät toisensa.
