Sillanrakentaja – muutosta sisältä tai ulkoa käsin?

Humakin kulttuurituottaja (YAMK) opinnoissa syksyllä 2020 oli tehtävänä kirjoittaa oppimispäiväkirjaa kahden viikon ajanjaksolta. Kun kirjotin oppimispäiväkirjaa, kävi selväksi, mikä on seuraavan blogin aiheeni. Käänsin otsikon ensin englanniksi ”building bridges” mutta vaihdoin sen vielä Sillanrakentajaksi.

Osallistuin Opetus- ja kulttuuriministeriössä pidettyyn työpajaan 25.8.2020 (osa II, ensimmäinen osa pidettiin Zoomin välityksellä keväällä), jonka oli järjestänyt Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmä erikoistutkija Pasi Saukkosen (Helsingin kaupunkitutkimus) johdolla. Työpajan teemana oli maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten mahdollisuudet harjoittaa ammattimaista ja muuta taide- ja kulttuuritoimintaa Suomessa. Työpajassa haettiin vastauksia siihen, miten jokaisella voisi olla mahdollisuus tavoitella taiteen ja kulttuurin ammattilaisuutta sekä osallistua suomalaiseen taide- ja kulttuurielämään tekijänä ja tuottajana. Siellä pohdittiin, mitkä konkreettiset tekijät luovat mahdollisuuksia ja mitkä estävät niitä toteutumasta, miten yhteiskunnan eri toimijat vaikuttavat ovien avautumiseen ja sulkeutumiseen ja minkälaisilla ratkaisuilla voisimme edistää yhdenvertaisuuden sekä mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista taiteen ja kulttuurin kentällä.

Minut oli laitettu samaan pöytään mm. Globe Art Point, Maailman Musiikin Keskus, Helsingin kaupungin kulttuuritoimi ja Taike (”instituutiotaso/rakenteet”) ja Sonya Lindforsin (koreografi, taiteellinen johtaja) kanssa. Edustin yhdistystäni Kulttuurikameleontit ry:tä, ja Afrojazz Clubia mutta myös opinnäytetyöni tiimiä New Theatre Helsinki. Se toimii tavallaan siltana näiden kahden tason välillä (instituutio – kenttä). En tiedä oliko istumapaikkani sattumaa, tai järjestäjien tietoinen valinta. Työpaja oli jo käynnissä, kun saavuin, olin hieman myöhässä. Järjestäjä tuli vastaan, ja osoitti paikkani sanoen ”laitoin sinut istumaan tähän ryhmään”. Ehkä se ei siis ollut sattumaa. Voi miten mielenkiintoinen iltapäivän sessio siitä syntyikään.

Työpaja sujui hyvin, maskeilla ja ilman. Ensin pohdittiin esteitä, ja tämän jälkeen ratkaisuja, kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden edistämiseksi taiteen kentällä. En lähde luettelemaan kaikkea, mutta haasteista on pakko mainita hidas rakenteiden muutos, kuten myös se teema, mitä ylipäänsä pidetään taiteena. Jos taidetta/ apurahahakemuksia arvostelee aina samat ihmiset, voiko tämä koskaan muuttua samoilla pelinappuloilla? Miksi kulttuurisen moninaisuuteen liittyvät apurahat ovat usein omana kapeana segmenttinään, esim. Taikella, ikään kuin jo valmiiksi rankattu omaksi pikku siivukseen? Lisäksi, jos suomalainen taiteen koulutusjärjestelmä, eivät hyväksy esim. vähänkään aksenttista suomen kieltä, rajaa tämäkin ehkä muuten lahjakkaita taiteen alalle suuntautuvia opiskelijoita ulos. Miksi ei voisi kuulua?

No, yhtenä vastauksena voisi olla se, että erityisesti taidelaitosten portinvartijoiksi tarvitaan laajempaa representaatiota, siis muunkin taustaisia ja -näköisiä, kuin ”perinteinen kantasuomalainen”, ja että näitä hakuprosesseja kehitetään yhdenvertaisempaan suuntaan. Yksinkertaisesti myös rekrytoidaan eritaustaisia osaajia, ilman ennakkoluuloja, ja toisaalta mietitään edellytyksiä rakentaa jotain uutta ”uuden ja vanhan välille”. Tästä pidin lyhyen puheenvuoron myös työpajassa, New Theatre Helsinkiin liittyen. Esim. Helsingin kaupungin kulttuurivisio 2030 ja OKM:n kulttuuripolitiikan strategia 2025 kertovat kauniita asioita, mutta miten kulttuurinen moninaisuus oikeasti saadaan näkymään paremmin kaupungissa ja taiteen kentällä? Jo nopeastikin?

Ehkä esim. esittävän taiteen kentälle tarvitaan uusi alusta, joka voi luoda uusia yhteistyökuvioita olemassa olevien taidelaitosten ja tällä hetkellä näkymättömien taiteilijoiden välille. Toisaalta olisi tärkeää rakentaa esimerkiksi jonkinlaisia porkkanoita yrityksille ja taidelaitoksille tähän, että yhdenvertaisuutta edistääkseen esim. ulkomaalaistaustaisen rekrytointia tuettaisiin jollain tapaa. Se tässä hetkessä saattaa kuitenkin viedä enemmän resursseja, esim. kielikysymyksen suhteen. Taas palaan kysymykseeni, mistä aloitteet lähtisivät? Systeemissä sisällä olevilta asiantuntijoilta, tai ulkoa tulevilta aktiivisilta kansalaisilta? Paljon jo tehdäänkin, ihan jo esim. Työvoimatoimistoissa inkluusion edistämiseksi, mutta voisiko muutosta jotenkin nopeuttaa.

Kulttuuria kaikille on luonut oman verkoston ”Diversity Agents” jotka toimivat neuvonantajina ja yhteistyökumppaneina aiheeseen liittyen. Ei kuitenkaan ilmaiseksi, luonnollisesti, koska toiminta vie aikaa ja rahaa. Mutta sillanrakentajia alkaa ilmestyä kulttuurin kentälle, hyvä niin.

Mutta siis erityisesti lavoille, jo nyt, tarvitaan laajempaa representaatiota, vastaamaan väestökehitystä. Suomessa on toisaalta ollut satoja vuosia romaneita ja saamelaisia, mutta missä he ovat isossa kuvassa? Aiheeseen liittyy mm. myös kielellinen näkökulma, miksi edelleen, esim. Taiken hakemukset ovat vain/pääosin suomeksi? Ne tulisivat saavutettavammaksi eri kielten kautta. Englanti kielenä ei ole vastaus kaikkeen, mutta ehkä hyvä aloitus. Aihetta voisi verrata siihen, että kun korona iski keväällä 2020, niin kummasti pakon alla käännettiin tärkeät tiedotteet ruotsin ja englannin lisäksi venäjäksi, arabiaksi, ja useille muillekin kielille.

Tästä päästäänkin ylipäänsä taiteen arvostamiseen, kuka päättää Arkadian mäellä? Pitäisikö maahanmuuttopolitiikkaa muuttaa siten, että taiteella olisi siinä isompi rooli (urheilun lisäksi), jos, niin kuka tekisi aloitteen? Joku joka hyvin tietää asioiden laidan esim. ministeriössä, poliitikot, tai joku ihan ulkopuolinen toimija?

Toisaalta Suomessa on jo osittain hyvä lainsäädäntö, esim. yhdenvertaisuuslaki, ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, mutta toteutuvatko nämä organisaatioissa? Hyvä esimerkki benchmarkata on Englannista, esim. English Art Council on määritellyt tarkasti, mikä yhdenvertaisuus tarkoittaa, Suomessakin voitaisiin listata. Ja sen jälkeen linkata esim. apurahojen saamiseen kriteerien täyttyminen siten, että tätä oikeasti seurataan.

Aihe on laaja, ja huomaan, että myös oma blogini hieman poukkoilee. Mutta asiaan. Sillanrakentamiseen, ja portinvartijoiden herättelyyn. 

Työpaja innoitti kirjoittamaan vieressäni istuneelle Taiken edustajalle vielä työpajan jälkeen sähköpostin keskusteluumme liittyen, johon sain häneltä kannustavan vastauksen, että hän on aivan samaa mieltä kanssani, joskin näki omat vaikutusmahdollisuutensa Taiken sisällä rajallisiksi ja pyysi ottamaan yhteyttä Taiken johtoon. Mietin, että itse en näe rajoitteita sille, miten aloitteellinen kukaan voisi olla, tai mistä asioista puhua, oikeastaan vaan asioista puhumalla voi mitään kehitystä tai muutosta syntyäkään. Voi tietysti olla, että ko. henkilö esim. pelkäsi oman työpaikkansa puolesta, jos alkaa liian ”radikaaliksi” muutosagentiksi organisaation sisällä mutta toisaalta rakenteellinen muutos ei tule hiljaa olemalla, ja juuri tuolla gatekeeper -paikoilla olevien herättely ja painostuskin on tärkeää. Avaus -hankkeen loppuseminaari 14.9.2020 toi loistavaa keskustelua esiin paneelissa, johon osallistuivat Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) johtaja Paula Tuovinen, Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aika toimialan johtaja Tommi Laitio, Ceyda Berk-Söderblom, hallituksen puheenjohtaja, Globe Art Point ry sekä Minna Karvonen, Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston, Taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualueen johtaja. Toivon, että seminaari nauhoitettiin, ja että siihen voisi palata vielä myöhemmin.

Rakenteiden haastamista tekee näkyvästi esim. juuri Sonya Lindfors, joka on saanut myös kiitettävästi julkisuutta, erittäin hyvää keskustelua nousi myös viime viikolla Docventures 8.9.2020 ohjelmassa.

Yllä mainitsemaani Taiken toimihenkilön vastaukseen liittyen mietin, että toisaalta ehkä muutosaloitteita on helpompi tulla vaikka KuTuYAMK opiskelijalta järjestökentältä toimien, tavallaan täysin ulkopuolinen vaikuttaja ko. organisaation sisäiseen dynamiikkaan liittymättä. Mutta silti jäin pohtimaan, olisiko myös ko. Taiken toimihenkilö voinut jo itse ajaa asioita eteenpäin, osana sitä organisaatiota, kun kerran oli samaa mieltä, ja tietoinen asioista.

Innolla odotan, mitä ministeriön työpaja saa aikaiseksi, tai saako. Onneksi siellä puhuttiin suoraan, ja annettiin kritiikkiäkin ihan huolella, toimijat eivät jaksaa enää kuunnella jargonia vaan nyt halutaan konkreettisia toimia ja kehitystä.

Jään odottelemaan, ja koitan organisoitua oman pienen haasteeni :) eli opinnäytetyön rajauksen ja tutkimuskysymysten suhteen. Kaikkea ei voi muuttaa kerralla, mutta siltoja voi rakentaa, ja uskon, että sillä pääsee eteenpäin.

Kuva lainattu netistä, halusin löytää sillan kuvastamaan blogin teemaa. Kuvassa kerrotaan, että Iijoen Jakkukylään rakennetaan Pohjois-Euroopan pisintä kevyen liikenteen riippusiltaa (Rakennuslehti.fi, Seppo Mölsä, 12.5.2020). Sillassa näyttää ensikatsomalta olevan aukkoja, mutta sillä on kuitenkin selkeä ja vankka suunta sekä ketjujen varassa rakentuva kokonaisuus, kohti tätä suurta päätavoitetta. Se tuntui jotenkin sopivalta metaforalta, tähän sillanrakentamiseen, ja rakenteiden muutokseen. 

--Marjo-Sisko Lindstedt (Humak, KuTu, YAMK)

Arts Council England https://www.artscouncil.org.uk/creative-matters

Equality Analysis: Development of Arts Council England’s 10-year strategy, 2020-30
https://www.artscouncil.org.uk/sites/default/files/download-file/Equality%20Analysis_Arts%20Council%20England_Strategy%202020-2030.pdf

Avaus -hankkeen loppuseminaari , Ateneum/Zoom14.9.2020
http://www.kulttuuriakaikille.fi/avaus-hankkeen-loppuseminaari-14092020

Kulttuuria kaikille Diversity Agents
http://www.kulttuuriakaikille.fi/diversity_agents?fbclid=IwAR0E-WELjWMSP5aFkWPp2cFJLb0xM9ty3zpwyQ2NrnUh5--oEYHphKxyuIA

Opetus- ja kulttuuripolitiikan kulttuuristrategia 2025 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79811/okm20.pdf

Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 https://www.hel.fi/static/liitteet-2019/KuVa/julkaisut/Taide-ja-kulttuuri%20Helsingissa%202030.pdf

Yle Areena, Docventures 8.9.2020 Black Lives Matter (kts.
https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/57-6A3zpzWVa?play=1-50476357