30.3.2020

Kulttuurituottaja itsensä huippujohtajana


Iloitsen siitä, että kirjoitan elämäni ensimmäistä blogikirjoitusta. Itse asiassa rakastan kirjoittamista, vaikka se ei tämänhetkisen elämän prioriteettilistassa olekaan ollut kovin korkealla. Aloitin kirjoittamaan jo muutama viikko sitten toisesta aiheesta liittyen opinnäytetyöhöni, mutta sitten, korona. Tuntui nyt asiaan kuuluvammalta aloittaa uudesta aiheesta.

Olemme kaikki alasta huolimatta uuden ja haastavan tilanteen edessä niin Suomessa, Euroopassa kuin koko planeetalla. Yhtä lailla, niin monta kuin on ihmistä, on tarinaa, ja eri näkökulmaa tässä tilanteessa. Yhteistä on kuitenkin se, että meidän kaikkien tulee jaksaa, sietää epävarmuutta, nostaa energiamme värähtelyä ja no, muuttua. Ihan ensiksi henkilötasolla meidän tulee opetella toimimaan nyt täysin kotoota käsin ja olla tapaamatta ketään. Sosiaalinen eristäytyminen on uutta. Se tuo jokaiselle ihmiselle ja perheelle erilaisia haasteita sekä myös todellisia vaaratilanteita esimerkiksi vanhemmalle väelle tai vaikka perheille, joissa on väkivaltaa. Tämä ei ole helppo yhtälö. Jokaisen tulee itse harkita mikä on parasta hänelle ja toisaalta yhteiskunnalle, juuri tässä hetkessä, eli ottaa täysi vastuu siitä, miten toimii.

Toisaalta voisi sanoa, että onneksi meillä Suomessa on mahdollista eristäytyä jääkaappi täynnä ruokaa ja voimme nauttia asunnon lämmöstä, monessa muussa maassa asiat eivät ole yhtä hyvin. Vaikka palaisimme muutaman kuukauden kuluttua sosiaalisen eristäytymisen jälkeen ”vanhaan”, se ei ole enää ”sama” näiden ihmiskunnan kokemusten jälkeen. Vanhakin tila oli itse asiassa kriisissä kuten tiedämme, globaalit ympäristöasiat ja ihmisoikeudet vaativat huomiota. Nyt virustilanteen myötä on tullut jo myös positiivisia kokemuksia, mm. globaalit saastepäästöt pienenevät, kun ihmiset ja tavarat liikkuvat vähemmän sekä monet ovat heränneet auttamaan naapuriaan ja hädässä olevia. Mutta vaikka oppisimme tästä kaikesta ja olisimme kiitollisia siitä, mitä meillä on, tuo uusi tilanne myös juuri nyt suuria haasteita meille ihan jokaiselle.

Inspiroiduin Facebookin International Working Women of Finland -ryhmässä olleesta kyselystä ”Mental Health check in” jossa erivärisillä sydämillä pystyi merkitsemään oman henkisen tilansa. (kts. kuva). Olen ko. ryhmän jäsen ja vastasin punaisella sydämellä kyselyyn, ja siinä hetkessä kaikki olikin todella hyvin. Olin edellisenä iltana tehnyt etäjoogan kotona ja sen jälkeen meditaation, tällainen kantaa aina muutaman päivän eteenpäin. Työpäivän kriittiset yllätykset oli jotenkuten taltutettu ja pystyi taas hengähtämään. Jäin miettimään, miten hieno ele, että ko. kyselyssä voi halutessaan myös pyytää apua helposti, lilaa sydäntä painamalla.



















On kuitenkin myös ollut erilaisia päiviä, vaikka silloin kun kirjanpitäjä irtisanoutuu kesken tilinpäätöksen tai kun pitää sietää epävarmuutta esimerkiksi sen suhteen, onnistuuko artistin tuonti ulkomailta kesälläkään. Haluaisinkin esittää kysymyksen tässä hetkessä teille rakkaat kurssilaiset vahvistamaan jokaisen tsemppiä kulttuurituottajaopiskelijana, työntekijänä ja perheenjäsenenä sekä herättämään yhteishenkeä meille yhteisönä. Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Jos käyt läpi sydämet, missä kohtaa olet, ja muistathan pyytää apua, jos menet vihreän yli?

Jaksaminen on jatkuva teema. Teatterikeskus ja Suomen Teatterit ry: järjestämässä Tuottajapäivässä Kaapelitehtaalla 4.2.2020 yhtenä aiheena esiteltiin opinnäytetyön tuloksia tuottajien työhyvinvoinnista esittävän taiteen vapaalla kentällä ”Tuottajan työn kuormitus ja voimavaratekijät”. Aihe herätti myös keskustelua tilaisuuteen tulleiden keskuudessa. Kulttuurituottajan oma jaksaminen on ollut myös mukana monessa kurssillamme käydyissä keskusteluissa sekä lisäksi monen meistä sekä lähipiirissä olevan työpaikoilla.

Jäin tätä pohtimaan, että entä sitten, kun jaksaminen on jotenkin reilassa vallitsevissa olosuhteissa mutta paletti meneekin nyt täysin uusiksi viruksen myötä: työt lähtevät alta, tapahtumat perutaan, ravintolat, rajat, koko Uusimaa laitetaan kiinni, miten silloin selvitä veden pinnan yläpuolella? Miten hoitaa juoksevat asiat sekä samalla tekniikka, kun kaiken kommunikoinnin on tapahduttava välittömästi etänä? Miten hoitaa perhe-elämän (esim. lasten etäkoulu) ja työelämän yhdistäminen? Vaikka me kulttuurituottajat olemme huipputyyppejä, pitää nyt todella pitää huolta itsestämme niin työelämässä kuin vapaalla. Ja oikeastaan juuri erityisesti nyt kotona, kun rutiinit ja työ, tai työttömyys sekä hyvinvointi tapahtuu pääosin neljän seinän sisällä. Itsensäjohtaminen tulee nyt vahvasti keskiöön.

On myös tärkeä löytää keinoja hallita (itsensä)johtajana yksinäisyyttä, josta esimerkiksi Alf Rehn kirjoitti: ”parhaat johtajat ottavat vastuuta yksinäisyydestään, reflektoivat sitä ja oppivat elämään sen kanssa. Samalla he myös hankkivat omat tukijoukot. … Tukijoukkojen rooli ei aina ole valmentaa, mentoroida tai opettaa mitään erityistä vaan heidän kanssaan johtaja voi jakaa yksinäisyyden.” Näkisin ja toivoisin, että KutuYamk2020 -ryhmä on meidän kaikkien kulttuurituottajien yksi vertaistukiryhmä, etänäkin.

On myös ollut mahtavaa huomata, miten solidaarisuus on lähtenyt vyöryen liikkeelle esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Facebookissa on järjestetty tukiryhmiä (mm. Sisumarket), tietoa tulvii ja ihmiset tsemppaavat toisiaan sekä jakavat tietoa esimerkiksi uusista rahoitusmahdollisuuksista (Huom! olettehan kaikki jo Facebookin ryhmässä nimeltä Yrittäjien ja taiteilijoiden koronatuki). Pieneksi onneksi uusia pika-avustuksia on avattu nyt koronatilanteeseen, esim. Helsingin kaupungin lisäksi mm. Taiteen Edistämiskeskukselta ja Ely-keskukset, Business Finland ovat avanneet uusia apuväyliä. Myös taidetarjonta muuttuu ja kehittyy, ja keikkoja ja teatteriesityksiä alkaa olla verkossa; varmasti iso kiitos myös monelle teistä näistä uusista mahdollisuuksista.

Lisäksi henkilökohtaiseen elämään on nyt verkossa tarjolla ähkyyn asti jumppaohjelmia, joogaa, meditaatioharjoituksia, lastenohjelmaa, hupisketsejä ja kutsuja eri ryhmiin, koulutuksiin, kun ideoita lentelee, koska vihdoin on aikaa kehittää toimintaa. Tietysti myös ruokaa voisi tilata suoraan kotiovelle, koska pitäähän tuttua ravintolayrittäjää tukea ja uusi tilanne vie helposti ylikierroksille, jolloin aito lepo on haastavaa. Raitista ilmaa ei kuitenkaan mikään voita, mutta mistä löytää tilaa ilman ihmisiä. Tästä hässäkästä ja uusista kuvioista herää kysymys, miten hallita tätä kaikkea? Voiko tätä hallita? Ja mitä sitten, kun kaikkea ei voi hallita?

Kuten Pentti Sydänmaanlakan Älykäs Johtaminen -kirjassa kertoi, sisältää itsensä johtaminen aina paradoksin, koska johtaja ja johdettava ovat samassa yksilössä. Hän kirjoittaa eri osastoista tähän liittyen, joissa ovat keho (esim. syöminen, liikkuminen, lepääminen, nukkuminen ja rentoutuminen), mieli (esim. havaitseminen, ajatteleminen, muistaminen ja oppiminen), tunteet ja tunneälykkyys (esimerkiksi itsensä kanssa paremmin toimeen tuleminen tunteita hallitsemalla), arvot ja työ. Ja nythän työ meni monilla kulttuurialalla työskentelevillä suurelta osin pirstaleiksi, eli on kerättävä palaset kokoon jollain uudella tapaa.

Sydänmaanlakka kiteyttää myös, että ”itsensä johtaminen on jatkuva oppimis- ja vaikuttamisprosessi, jossa tulet syvästi tietoiseksi kehostasi, mielestäsi, tunteistasi ja arvoistasi, minkä jälkeen pystyt paremmin ohjaamaan tekojasi, ajatuksiasi ja tunteitasi. Mitä paremmin tunnet itsesi ja olet tietoinen toiminnoistasi, sitä paremmin pystyt ohjaamaan omaa elämääsi. Oman tietoisuutesi, sisäisen tarkkailijan, kautta ohjaat ja tulkitset havaintojasi.”

Koen, että vallitsevassa yhteiskunnan ja maailman tilanteessa on kyse nimenomaan paradoksista. Tulevasta ei tiedä, epävarmuutta on siedettävä ja samalla hoidettava niin rutiinit kuin suunnitella tulevaisuutta. Kasvamme itsemme huippujohtajiksi. 

Mielestäni on tärkeintä pysyä positiivisena, vaikka se ei yhteiskunnan eri paniikkitilanteissa ole aina helppoa. Kaikki tunteet ovat myös sallittuja, mutta esimerkiksi pelosta voi yrittää päästä eroon hakemalla tietoa ja vertaistukea. Itse virukseen liittyen esim. Mielenterveystalo listaa hyvin asioita koronavirukseen liittyvään huolen ja epävarmuuden sietämiseen https://bit.ly/3byG4gQ Yhtenä kohtana tässä on myös vinkki siitä, että kannattaa seurata vain luotettavia tiedonlähteitä. Sinänsä itsestään selvää, mutta epävarmassa tilanteessa verkossa pyörii helposti kaikenlaista. Samasta aiheesta nostaa Yle Uutiset (28.3.2020) ja Johanna Vehkoo, joka kehottaa aina ensin selvittämään Kuka informaatiota tuottaa ja millä asiantuntemuksella.

Ehkä tämä viimeinen kappale ei ole paras mahdollinen heti luotettavan tiedonlähteen maininnan jälkeen, koska en tiedä alla olevan tekstin alkuperäistä lähdettä, mutta koska se tuli kahdesti vastaan sosiaalisessa mediassa luotettavilta tahoilta, ja on niin hieno, niin jaan sen selvittämään osaltaan paradoksia:

”Message from White Eagle, Hopi indigenous on 03/16/2020:

Don't feel guilty about being happy during this difficult time. You don't help at all by being sad and without energy. It helps if good things emanate from the Universe now. It is through joy that one resists. Also, when the storm passes, you will be very important in the reconstruction of this new world. You need to be well and strong. And, for that, there is no other way than to maintain a beautiful, happy and bright vibration. This has nothing to do with alienation. This is a resistance strategy. In shamanism, there is a rite of passage called the quest for vision. You spend a few days alone in the forest, without water, without food, without protection. When you go through this portal, you get a new vision of the world, because you have faced your fears, your difficulties.”


Myös huumori auttaa, asiaan kuin asiaan.



















Toivotan voimia kaikille, linjoilla nähdään!

Marjo-Sisko Lindstedt, Kulttuurituottajaopiskelija (ylempi amk, Humak)


LÄHTEET

International Working Women of Finland https://www.facebook.com/groups/348015526109949/

Kohti työhyvinvointia tuottaja! Juutilainen, Niina (2019)

Rehn, Alf. Johtajuuden ristiriidat. 2018.
Sydänmaanlakka, Pentti. Älykäs Johtaminen 7.0. Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? Alma Talent 2016.

Yrittäjien ja taiteilijoiden koronatuki: https://www.facebook.com/groups/1046957995683694/

1 kommentti:

  1. Luin tämän blogin vasta tänään ja se tosiaan upposi. Miten osuvasti kirjoitettu!

    Nuo sydämet on varmasti mahdollista käydä jopa yhden päivän aikana läpi. Toistaiseksi aina päätyen täyteen punaiseen. Mutta kuten valot vaihtuvat, heiluvat sävyt joskus punaisesta vihreään ja ilmeisesti myös violetti kuuluu nykyään skaalaan, ainakin itselläni. Tukiverkosto on todella tärkeä ja täytyy muistaa arvostaa ympärillään olevia ihmisiä. Sitä helposti uppoaa omaan kiireeseen (jopa kireyteen?!) ja unohtaa välittää täysillä niistä muista kiireisistä, ja kireistä, tyypeistä.

    Niin tärkeää pitää huolta, ja toisaalta, tulla huolehdituksi.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.