Photo by Braden Collum on Unsplash |
Nykypäivänä tuntuu siltä, että innovaatio ja uuden kehitys on keskiössä lähes
jokaisen tuntemani kulttuurituottajan työssä. Olkoot kyse uusista palveluista,
toiminta menetelmistä tai vaikkapa idean tai asian tuotteistamisesta, on asioiden
laaja ymmärrys ja ikuisten Excel taulukoiden tulkitseminen ja tulevaisuusajattelu
arkipäivää.
Kun mietin omaa rooliani kulttuurituottajana nykyisessä työpaikassani on sen
laajuus paperilla hyvinkin suppea. Se ei ota huomioon persoonaani, vahvuuksia
tai heikkouksia vaan nimeää tehtäväni rajoittamatta sitä liikaa. Tunnustan olevani
innovaatio henkinen, usein liian nopea ja joskus toisten odottelu ärsyttää. Olen
erinomainen kehittämään uusia hankkeita, tapahtumia ja palvelumuotoja. Nautin
asioiden yhdistämisestä ja olen huomannut, että näen helpommin asiayhteyksiä ja
mahdollisuuksia, tai ainakin ripeämmin, kun monet kollegoistani. Uusien rakenteiden
luominen, verkostojen, yhteisöjen ja ajatusten "tuotteistaminen tai hankkeistaminen"
on osa jokapäiväistä työelämääni ja vaikka se ei suoranaisesti kuulu työnkuvaani
olen aina valmis painamaan tuhatta ja sataa, perse edellä puuhun,
syteen tai saveen uuden edessä. Onnekseni minulla on myös työnantaja, joka
ymmärtää ja antaa vapautta kehittää uutta.
Kääntöpuoli tulee usein siinä vaiheessa, kun hakemukset on kirjoitettu, tekijät löydetty
ja rahoitus taattu. Huomaan, että vaikka välitän, on draivini lopahtanut enkä enään ole
paras ihminen tuottamaan projektia. Olen viestijuoksun ensimmäinen osa ja se on okei,
mutta jos ei ole viestin seuraavaa juoksijaa tiedossa aiheuttaa tämä stressiä ja kankeaa
puurtamista itselleni, joka on kuitenkin välttämätöntä. Kuten äitini sanoo, “ei niitä lapsia
kannata tehdä jos ei jaksa niitä loppuun asti kasvattaa”.
Täydellisessä maailmassa olisi tässä vaiheessa vuorossa tekijä-tuottaja. Hän on se
super tuottaja, joka on rauhallinen, miettii asiat kaikilta kanteilta ja kuten nimikin jo vihjaa
saa asiat tehtyä. Olen kateellinen tälle keskittymisen osaajalle, joka pystyy pitkäjänteisesti
hoitaa rutiineja ja saada asioita eteenpäin. Hän on se tuottaja, joka on löytää lopullisen
reitin maaliin. Olet sankari ja ilman tekijä-tuottajia harva innovaatio lyötäisi tietään maailmaan.
Todellisuus on, että tarvitsemme useita erilaisia tuottajia ja kulttuurituottajan tittelin alla piileskelee miljoonia erilaisia asiantuntijoita joiden taidot ja intressit ovat yhtä laajat, kuin kulttuurin muodot. Olen mietiskellyt omaa kulttuurituottaja persoonaani ja opin pikkuhiljaa hyväksymään omia vajavaisuuksia ja myös luottamaan vahvuuksiini. En ehkä ikinä ole se maaliviivan ylittävä tuottaja, mutta ehkä on tarpeeksi olla se joka juoksee ensimmäisen osan.
Anna Puhakka - Kulttuurituottaja, taiteilija, kuraattori, YAMK opiskelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.