Kovalevy täynnä

Muistanko oikein?

Maanantai aamu. Työpöytä on täynnä erinäisiä paperipinoja, tulosteita kokouksista, ohjeita, nuotteja, asiakirjoja ja muistiinpanoja, kasapäin ”limalappuja” täynnä puhelinnumeroita, osoitteita ja muita tärkeitä huomioita. Työpiste näyttää räjähtäneeltä. Pään sisällä tuntuu olevan samanlainen kaaos.

Aamu alkaa sähköpostien läpikäymisellä. Paljon asioita odottaa kommentointia ja vastauksia. Onneksi muutaman voi poistaa sen kummemmin reakoimatta.

Sitten alkaa työlistan läpikäyminen. Muistinko varata virittäjän? Onko kaikille keikkalaisille hotelli? Entä muistinko lähettää seuraavan viikon keikkalaisille kaiken tarvittavan infon sekä nuotit? Oliko loppukaudella vielä tarvetta lisäsoittajille? Ja sitten se harpun huolto. Olenko jo sopinut kuljetukset?  Miljoona asiaa pyörii päässä.  Uusi konserttipaikka pitäisi jossakin välissä käydä tarkistamassa tilojen sopivuuden puolesta. Ja mikä olikaan tämän viikon kattaus…sainko kapellimestarilta kattauskartta toivetta? Koitan muistella ja etsiä. Kattaus pitää olla tehtynä ennen harjoituksia. Ja kuinka paljon tuleekaan olemaan roudauksia kappaleiden välissä. Ai niin, ja tänään saamme toimistoon uuden harjoittelijan. Muistanko edes nimeä…

 Priorisoi, priorisoi……. kyllä kyllä, näin teen. Kokoan tehtävälistoja ja koitan saada aivot ojennukseen. Siitä huolimatta huomaan että asioita unohtuu, ne katoaa hiljaa kaikkeen taustahälyyn, sumuun, kunnes tulevat perä edeltä vastaan. Ai niin, tämäkin asia jäi hoitamatta. huoh.

Oma työni on täynnä pieniä käytännön asioita. Ja suurin huoleni tässä asioiden sekamelskassa on oman muistin riittävyys, ovatko aivoni mahdollisesti ylikuormittuneet? Muistinko hoitaa kaikki tärkeät asiat määräajassa? Kauden ollessa täydessä käynnissä on melkein mahdotonta koittaa enää visioida tulevaa, vaikka sekin kuuluisi olennaisena osana työkenttääni. Usein hyppään seuraavan kauden suunnitteluun vasta siinä vaiheessa kun kausi on jo rakennettu, mikä ei tietenkään ole ideaali tilanne. Vasta siinä vaiheessa saatan huomata että toisten suunnittelema ohjelma ei toimi halutulla tavalla tai halutussa paikassa.

Monien yhtäaikaisten toimintojen muistaminen on varmaankin itse kullekin haastavaa. Siksi tämä aihe kiinnostaa. Työhyvinvointi ja aivojen toiminta.

Miten siis saisin asiat paremmin järjestykseen ja muistin toimimaan sakkaamatta?

Etsin tähän vastausta mm. Pidä aivosi kunnossa- kirjasta, jonka asiantuntija ja kirjoittajakaartiin kuuluvat Timo Erkinjuntti neurologian professori, Marja Hietanen kliinisen neuropsykologian dosentti, Miia Kivipelto neuroepidemiologian dosentti, Timo Strandberg geriatrian professori sekä Maarit Huovinen lääketieteen toimittaja. Sekä Eino Nykäsen kirjasta Eroon työstressistä.

Tammikuussa työnantajamme tarjosi meidän koko toimistotiimille Firstbeat mittauksen. Myös tämä hyvinvointianalyysi tarjosi oivan työkalun oman työhyvinvoinnin tarkasteluun.

Mitä hyvinvointianalyysi kertoo?

Eino Nykänen avaa kirjassaan stressin lyhyen oppimäärän seuraavasti; Stressi on ylihälytystila. Se on kiihtymystila, joka alkaa usein psyykkisenä ja johtaa myös elimistön kiihtymiseen. Sekä hyvät että ikävät asiat stressaavat ihmistä.

Miten pitkittynyt stressi sitten vaikuttaa muistiin? Tutkimuksia kroonisen stressin vaikutuksesta on vähän. Tulosten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että stressi heikentää oppimista ja mieleen painamista. Viitteitä on myös mieleen palauttamisen heikentymisestä. (Pidä aivosi kunnossa s.112)

Kiti Müller, tutkimusprofessori, (Aivot ja työ- tutkimuskeskus, Työterveyslaitos) kirjoittaa seuraavasti:

Nykypäivänä kännykkä ja tietokone mahtuvat samaan laitteeseen kämmenelle ja taskuun. Työtä tehdään paikasta ja ajasta riippumattomasti. Aivotyön on sujuttava kaikkina vuorokauden aikoina. Joka viides alle 35-vuotias kokee muistivaikeuksien haittaavan työntekoa. Tässä iässä työmuistin toimintavarmuuden pitäisi olla parhaimmillaan. Oireilun taustalla saattaa olla informaation liian suuresta määrästä johtuva kognitiivinen kuormittuminen (engl. information fatigue syndrome). (Pidä aivosi kunnossa s. 110)

Aivojen venymiskyky ei ole ääretön. On koitettava varoa ylikuormittamista liiallisella informaatiolla. Kirjassa Pidä aivosi kunnossa todetaankin että aivoja täytyy hoitaa, huoltaa ja suojella (s.103)

Samansuuntaista informaatiota sain myös tammikuussa tehdystä Firstbeat mittauksesta.

 Laite oli kehossa kiinni kolme vuorokautta. Olin suunnitellut mittausjaksoksi kauden ensimmäisen konsertti periodimme. Alkuviikon maanantaista keskiviikkoon. Tuona aikana laite mittasi sykevaihtelusta mitä moninaisempia arvoja; kalorinkulutuksesta, askelista, stressireaktioiden määrään, aina sinne palautumiseen saakka.  Mittaus antoi arvokasta tietoa kehon reagoinnista stressiin ja siitä palautumiseen.

Palautumisjaksoja ei tämän tuottajan arjessa juurikaan ollut päiväsaikaan. Vasta yöllä tapahtui palautumista, mutta mittausjaksoni aikana palautuminen laski lähtötasosta huomattavasti.

Syynä lienee mittausjakso eli maanantaina alkava harjoitusperiodi joka huipentui konserttiin keskiviikko iltana. Torstai onkin usein työviikkoni raskaimmalta tuntuva päivä, koska palautumista ei tapahdu riittävästi työntäyteisen alkuviikon ja konsertti illan jälkeen.

Tässä mittauksessa kuten myös lukemissani kirjoissa annetaan ymmärtää että riittävä yöuni, terveellinen ruokavalio, sekä liikunta auttavat pitämään aivot vireänä, vähentämään stressiä sekä auttavat palautumaan arjen haasteista.

Pidä aivosi kunnossa kirjassa suositellaan työpäiviin lepohetkiä. Aivotyö vaatii taukoja 2-4 tunnin välein. Ja koska aivot tarvitsevat runsaasti energiaa, ei lounasta saisi koskaan jättää väliin. Välillä on hyvä sulkea matkapuhelin ja sähköposti, lähteä vaikka ulos ja kiertää kortteli.

Koska hyvinvointianalyysin mukaan minulla ei ollut riittävästi palautumista työpäivän aikana, otin työkoneelle taukojumppa ohjelman. Se keskeyttää työt kerran tunnissa ja liikunnan ohella saan myös ajatukset pois työnteosta muutamaksi minuutiksi. Jo muutaman minuutin palautuminen päivällä auttaa kehoa palautumaan nopeammin myös yön aikana. Lisäksi minulle suositeltiin iltapalan syömistä noin tunti ennen nukkumaan menoa, niin että keholla on riittävästi energiaa myös lepoon ja yön aikaiseen palautumiseen.

Kaikki Pidä aivosi kunnossa - kirjan asiantuntijat painottivat samoja asioita kysyttäessä miten aivot pidetään kunnossa:

*Syö terveellisesti, kasvispainotteista/ välimerellistä ruokaa

*Liiku säännöllisesti ja pidä paino kurissa

*Seuraa verenpainettasi sekä veren kolesteroli- ja sokeriarvoja

*Ole aktiivinen ja avoin uusille asioille, vaali sosiaalisia kontakteja

*Nuku riittävästi   

Vaikka digiaika on tuonut työpaikoillemme informaatioähkyn ja vaaran aivojen ylikuormittumiselle, löytyy apukin onneksi läheltä muutaman näppäimen päästä. Siitä alla muutama esimerkkilinkki.

Eija Keräsen  Operotus Oyn sivuilla mainitaan mm. että ajattelu, pohdinta, ideointi, uuden opettelu ja turhien riskien välttäminen pitävät aivot kunnossa.

Ei siis ihme että muuten työssä niin ryytynyt tuottaja tuntee suurta innostusta opiskelua kohtaan. Mahtavaa päästä hetkeksi irti työympyröistä ja oppia uutta!

Lähteet:

https://www.operosus.fi/?page_id=117

https://www.firstbeat.com/fi/

Kannattaa lukea myös Totta vai tarua aivoista työssä. Ilmestynyt Aivoterveys-lehdessä 3/2018.

 https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/ottako-aivoon

Eino Nykänen, Eroon työstressistä, WSOYpro Oy, 2009, Jyväskylä

Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen, Miia Kivipelto, Timo Strandberg, Maarit Huovinen; Pidä aivosi kunnossa, WS Bookwell Oy 2009, Juva

Petra Lujala, Nuotistonhoitaja-Tuottaja